Tarjousten määräajat 2026: menettelykohtaiset vähimmäisajat

Tarkistettu 10. syyskuuta 2026.

Tarjousaika on se aika, joka kuluu hankintailmoituksen lähettämisestä tarjousten jättämisen määräaikaan. Hankintalaki asettaa vähimmäismääräajat EU-menettelyille. EU-kynnysarvojen alapuolella, kansallisessa menettelyssä, määräaika on vapaa mutta sen on oltava kohtuullinen. Alla olevat luvut on tarkistettu hankintalaista tarkistuspäivänä.

Vähimmäismääräajat 2026

Määräajat lasketaan kalenteripäivinä, eikä laskenta ala ilmoituksen julkaisupäivästä Hilmassa tai TEDissä. Osallistumishakemusten määräaika lasketaan hankintailmoituksen lähettämispäivästä. Kaksivaiheisissa menettelyissä tarjousaika sen sijaan lasketaan siitä päivästä, jona valitut ehdokkaat on kutsuttu jättämään tarjouksensa — ei hankintailmoituksen lähettämisestä.

Luvut perustuvat hankintalain 56 ja 57 §:ään sekä käyttöoikeussopimusten omaan määräaikasäännökseen. Kaksi tarkennusta lyhennyksistä:

• sähköiseen tarjoamiseen perustuva lyhennys on viisi päivää ja edellyttää, että hankintayksikkö hyväksyy tarjousten jättämisen sähköisessä muodossa. Koska sähköinen tarjoaminen on käytännössä pakollinen kaikissa EU-hankinnoissa, avoimen menettelyn todellinen määräaika on lähes aina 30 päivää eikä 35;
• ennakkoilmoitukseen perustuva lyhennys edellyttää, että ennakkoilmoitus on lähetetty riittävän ajoissa ennen hankintailmoitusta ja että se sisälsi jo hankintailmoituksen tiedot. Jos ennakkoilmoitusta ei ole lähetetty, lyhennystä ei saa käyttää.

Perusteltu kiire on poikkeus, jota hankintayksikön on perusteltava. Kiireen on johduttava hankintayksiköstä riippumattomasta syystä; hankintayksikön oma myöhäinen valmistelu ei kelpaa perusteeksi. Kiirettä koskevaa lyhennystä ei sovelleta kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn eikä innovaatiokumppanuuteen.

Kansallinen menettely: vapaa mutta kohtuullinen määräaika

Kansallisen kynnysarvon ylittävissä mutta EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa laki ei aseta vähimmäisaikaa. Hankintayksikön on asetettava määräaika, joka on kohtuullinen hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden ja joka antaa tarjoajille todellisen mahdollisuuden valmistella tarjous.

Kohtuullisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti markkinaoikeudessa. Lyhyt aika voi olla hyväksyttävä yksinkertaisessa tavarahankinnassa; monimutkaisessa palvelu- tai urakkahankinnassa selvästi liian lyhyt aika, tai keskelle lomakautta asetettu määräaika, voi johtaa menettelyn keskeyttämiseen. Käytännössä havaitut kansalliset määräajat ovat kahdesta neljään viikkoa, mutta mikään ei estä hankintayksikköä menemästä sen alle yksinkertaisessa hankinnassa eikä tarjoajaa pyytämästä perusteltua pidennystä.

Kaksi seurausta tarjoajalle:

• kansallisissa hankinnoissa seurannan on oltava päivittäistä, koska kilpailutus voi sulkeutua kaksi viikkoa julkaisusta;
• määräajan jälkeen saapunut osallistumishakemus tai tarjous suljetaan pois menettelystä riippumatta. Myöhästymiselle ei ole toleranssia, ei edes muutamalle minuutille, joka johtuu kilpailutusjärjestelmän hitaudesta.

Korjausilmoituksen vaikutus määräaikaan

Korjausilmoitus on hankintayksikön alkuperäisen ilmoituksen jälkeen julkaisema muutosilmoitus. Määräaikaa on pidennettävä kahdessa tilanteessa.

Pidennyksen keston on oltava oikeassa suhteessa tietojen tai muutosten merkitykseen. Laki ei aseta kiinteää päivämäärää; hankintayksikkö päättää sen, ja markkinaoikeus valvoo. Kohteen kuvausta, yksikköhintaluetteloa tai vertailuperusteita muuttava korjaus ilman määräajan pidennystä on tavallinen valitusperuste.

Vähäinen korjaus — osoitteen, CPV-koodin tai kirjoitusvirheen oikaisu — ei velvoita pidentämään. Vastaajan on siis luettava jokainen korjausilmoitus nähdäkseen, onko määräpäivä muuttunut. Uusi päivä näkyy korjausilmoituksessa ja kilpailutusjärjestelmässä; vanha jää näkyviin alkuperäiseen ilmoitukseen, mikä on tavallinen sekaannuksen lähde.

Kysymysten määräaika

Tarjousajan sisällä kulkee toinen, lyhyempi kello: menettelyohjeessa asetettu määräpäivä lisätietokysymyksille. Se on tyypillisesti runsas viikko ennen tarjousten jättöä, ja se on ehdoton. Määräajan jälkeen esitettyyn kysymykseen hankintayksikön ei tarvitse vastata, eikä myöhäinen kysymys myöskään synnytä velvollisuutta pidentää tarjousaikaa. Ajoissa esitetty kysymys sen sijaan velvoittaa hankintayksikön antamaan vastauksen kaikille tarjoajille riittävän ajoissa ennen määräaikaa. Käytännön sääntö on siis lukea aineisto heti julkaisun jälkeen eikä vasta viikkoa ennen jättöä: kysymysten määräpäivä umpeutuu useimmiten paljon ennen kuin tarjous on valmis.

Miten määräaika lasketaan

• Lähtöpiste on hankintailmoituksen lähettämispäivä, joka ilmoitetaan ilmoituksessa. Todellinen julkaisu Hilmassa tai TEDissä voi tapahtua päivää tai kahta myöhemmin, mikä lyhentää käytettävissä olevaa aikaa vastaavasti.
• Määräaika ilmaistaan kalenteripäivinä. Jos määräpäivä osuu viikonlopulle tai arkipyhälle, hankintayksikkö siirtää sen yleensä seuraavaan arkipäivään, mutta ratkaisevaa on menettelyohjeeseen kirjattu päivä ja kellonaika.
• Kellonaika ratkaisee. Useimmat hankintayksiköt asettavat määräajaksi kello 12 tai kello 14. Tarjouksen on oltava järjestelmässä valmiiksi lähetetty, ei vasta lähetettävänä, ennen tuota hetkeä.

Määräajat päätöksen jälkeen

Tarjousaika ei ole ainoa kello. Hankintapäätöksen tiedoksiannon jälkeen noudatetaan odotusaikaa, jonka kuluessa sopimusta ei saa tehdä. Se on 14 päivää ja koskee EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja sekä kansallisen kynnysarvon ylittäviä liitteen E palveluhankintoja ja käyttöoikeussopimuksia. Puitejärjestelyyn ja dynaamiseen hankintajärjestelmään perustuvissa hankinnoissa odotusaika on 10 päivää. Tavallisissa kansallisissa tavara- ja palveluhankinnoissa sekä rakennusurakoissa odotusaikaa ei sovelleta, joten sopimus voidaan allekirjoittaa heti; odotusaikaa ei sovelleta myöskään suorahankinnassa.

Muutoksenhaun määräaika alkaa kulua päätöksen tiedoksisaannista, ja se ilmoitetaan päätökseen liitetyssä muutoksenhakuohjeessa: lue se aina päätöksestä, älä muistista. Yksi erityissääntö on syytä tuntea: jos hankintayksikkö ei noudata odotusaikaa puitejärjestelyyn tai dynaamiseen hankintajärjestelmään perustuvassa hankinnassa, valitusaika markkinaoikeuteen on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista.

Yhteenveto

Nämä ovat vähimmäisaikoja: hankintayksikkö voi aina antaa enemmän aikaa, ja se tekee niin usein monimutkaisissa hankinnoissa. Scoutee näyttää jokaisen ilmoituksen määräpäivän ja nostaa esiin korjausilmoitukset, jotka muuttavat sitä.

Lähteet

• Julkisten hankintojen neuvontayksikkö, vähimmäismääräajat ja määräaikataulukko
• Julkisten hankintojen neuvontayksikkö, odotusaika
• Julkisten hankintojen neuvontayksikkö, muutoksenhakukeinot
• Julkisten hankintojen neuvontayksikkö, kynnysarvot
• Hilma, kansallinen hankintailmoituskanava
• Finlex, laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016