Tarjousten määräajat 2026: menettelykohtaiset vähimmäisajat
Osallistumishakemusten ja tarjousten vähimmäismääräajat 2026 menettelyittäin: avoin, rajoitettu, neuvottelumenettely, kansallinen menettely, lyhennykset ja kiire.
Päivitetty 5. syyskuuta 2026
Tarkistettu 5. syyskuuta 2026.
Tarjousaika on se aika, joka kuluu hankintailmoituksen lähettämisestä tarjousten jättämisen määräaikaan. Hankintalaki asettaa vähimmäismääräajat EU-menettelyille. EU-kynnysarvojen alapuolella, kansallisessa menettelyssä, määräaika on vapaa mutta sen on oltava kohtuullinen. Alla olevat luvut on tarkistettu Julkisten hankintojen neuvontayksikön ylläpitämästä määräaikataulukosta tarkistuspäivänä.
Vähimmäismääräajat 2026
Määräajat lasketaan kalenteripäivinä hankintailmoituksen lähettämistä seuraavasta päivästä, ei ilmoituksen julkaisupäivästä Hilmassa tai TEDissä.
| Menettely | Osallistumishakemukset | Tarjoukset | Sähköinen tarjoaminen | Ennakkoilmoituksen jälkeen | Perusteltu kiire |
|---|---|---|---|---|---|
| Avoin menettely | — | 35 päivää | 30 päivää | 15 päivää | 15 päivää |
| Rajoitettu menettely | 30 päivää | 30 päivää | 25 päivää tarjouksille | 10 päivää tarjouksille | 10 päivää osallistumishakemuksille |
| Neuvottelumenettely | 30 päivää | Tarjousajasta sovitaan tai se asetetaan menettelyn kuluessa | 10 päivää osallistumishakemuksille | ||
| Kilpailullinen neuvottelumenettely ja innovaatiokumppanuus | 30 päivää | Ei kiinteää vähimmäisaikaa, hankintayksikkö asettaa | |||
| Dynaaminen hankintajärjestelmä | Hakemuksia otetaan vastaan koko keston ajan | 10 päivää | 10 päivää | ||
| Käyttöoikeussopimus, yksivaiheinen | — | 30 päivää | 25 päivää | ||
| Käyttöoikeussopimus, kaksivaiheinen | 30 päivää | 22 päivää | 17 päivää | ||
| Kansallinen menettely | Ei vähimmäisaikaa, hankintayksikkö asettaa | Ei vähimmäisaikaa, hankintayksikkö asettaa |
Nämä luvut on tarkistettu virallisesta määräaikataulukosta (verified 2026-09-05). Kaksi tarkennusta lyhennyksistä:
- sähköiseen tarjoamiseen perustuva lyhennys edellyttää, että tarjoukset voidaan jättää sähköisesti. Koska sähköinen tarjoaminen on käytännössä pakollinen kaikissa EU-hankinnoissa, avoimen menettelyn todellinen määräaika on lähes aina 30 päivää eikä 35;
- ennakkoilmoitukseen perustuva lyhennys edellyttää, että ennakkoilmoitus on lähetetty riittävän ajoissa ennen hankintailmoitusta ja että se sisälsi jo hankintailmoituksen tiedot. Jos ennakkoilmoitusta ei ole lähetetty, lyhennystä ei saa käyttää.
Perusteltu kiire on poikkeus, jota hankintayksikön on perusteltava. Kiireen on johduttava hankintayksiköstä riippumattomasta syystä; hankintayksikön oma myöhäinen valmistelu ei kelpaa perusteeksi.
Kansallinen menettely: vapaa mutta kohtuullinen määräaika
Kansallisen kynnysarvon ylittävissä mutta EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa laki ei aseta vähimmäisaikaa. Hankintayksikön on asetettava määräaika, joka on kohtuullinen hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden ja joka antaa tarjoajille todellisen mahdollisuuden valmistella tarjous.
Kohtuullisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti markkinaoikeudessa. Lyhyt aika voi olla hyväksyttävä yksinkertaisessa tavarahankinnassa; monimutkaisessa palvelu- tai urakkahankinnassa selvästi liian lyhyt aika, tai keskelle lomakautta asetettu määräaika, voi johtaa menettelyn keskeyttämiseen. Käytännössä havaitut kansalliset määräajat ovat kahdesta neljään viikkoa, mutta mikään ei estä hankintayksikköä menemästä sen alle yksinkertaisessa hankinnassa eikä tarjoajaa pyytämästä perusteltua pidennystä.
Kaksi seurausta tarjoajalle:
- kansallisissa hankinnoissa seurannan on oltava päivittäistä, koska kilpailutus voi sulkeutua kaksi viikkoa julkaisusta;
- määräajan jälkeen saapunut osallistumishakemus tai tarjous suljetaan pois menettelystä riippumatta. Myöhästymiselle ei ole toleranssia, ei edes muutamalle minuutille, joka johtuu kilpailutusjärjestelmän hitaudesta.
Korjausilmoituksen vaikutus määräaikaan
Korjausilmoitus on hankintayksikön alkuperäisen ilmoituksen jälkeen julkaisema muutosilmoitus. Määräaikaa on pidennettävä kahdessa tilanteessa.
| Tilanne | Hankintayksikön velvollisuus |
|---|---|
| Ajoissa pyydettyjä lisätietoja ei anneta kaikille tarjoajille riittävän ajoissa ennen määräaikaa | Määräaikaa on pidennettävä |
| Hankinta-asiakirjoihin tehdään olennaisia muutoksia | Määräaikaa on pidennettävä |
Pidennyksen keston on oltava oikeassa suhteessa tietojen tai muutosten merkitykseen. Laki ei aseta kiinteää päivämäärää; hankintayksikkö päättää sen, ja markkinaoikeus valvoo. Kohteen kuvausta, yksikköhintaluetteloa tai vertailuperusteita muuttava korjaus ilman määräajan pidennystä on tavallinen valitusperuste.
Vähäinen korjaus — osoitteen, CPV-koodin tai kirjoitusvirheen oikaisu — ei velvoita pidentämään. Vastaajan on siis luettava jokainen korjausilmoitus nähdäkseen, onko määräpäivä muuttunut. Uusi päivä näkyy korjausilmoituksessa ja kilpailutusjärjestelmässä; vanha jää näkyviin alkuperäiseen ilmoitukseen, mikä on tavallinen sekaannuksen lähde.
Kysymysten määräaika
Tarjousajan sisällä kulkee toinen, lyhyempi kello: menettelyohjeessa asetettu määräpäivä lisätietokysymyksille. Se on tyypillisesti runsas viikko ennen tarjousten jättöä, ja se on ehdoton. Määräajan jälkeen esitettyyn kysymykseen hankintayksikön ei tarvitse vastata, eikä myöhäinen kysymys myöskään synnytä velvollisuutta pidentää tarjousaikaa. Ajoissa esitetty kysymys sen sijaan velvoittaa hankintayksikön antamaan vastauksen kaikille tarjoajille riittävän ajoissa ennen määräaikaa. Käytännön sääntö on siis lukea aineisto heti julkaisun jälkeen eikä vasta viikkoa ennen jättöä: kysymysten määräpäivä umpeutuu useimmiten paljon ennen kuin tarjous on valmis.
Miten määräaika lasketaan
- Lähtöpiste on hankintailmoituksen lähettämispäivä, joka ilmoitetaan ilmoituksessa. Todellinen julkaisu Hilmassa tai TEDissä voi tapahtua päivää tai kahta myöhemmin, mikä lyhentää käytettävissä olevaa aikaa vastaavasti.
- Määräaika ilmaistaan kalenteripäivinä. Jos määräpäivä osuu viikonlopulle tai arkipyhälle, hankintayksikkö siirtää sen yleensä seuraavaan arkipäivään, mutta ratkaisevaa on menettelyohjeeseen kirjattu päivä ja kellonaika.
- Kellonaika ratkaisee. Useimmat hankintayksiköt asettavat määräajaksi kello 12 tai kello 14. Tarjouksen on oltava järjestelmässä valmiiksi lähetetty, ei vasta lähetettävänä, ennen tuota hetkeä.
Määräajat päätöksen jälkeen
Tarjousaika ei ole ainoa kello. Hankintapäätöksen tiedoksiannon jälkeen EU-hankinnoissa noudatetaan odotusaikaa, jonka kuluessa sopimusta ei saa tehdä: 14 päivää, ja puitejärjestelyissä sekä dynaamisissa hankintajärjestelmissä 10 päivää. Kansallisissa hankinnoissa odotusaikaa ei sovelleta, joten sopimus voidaan allekirjoittaa heti.
Muutoksenhaun määräaika alkaa kulua päätöksen tiedoksisaannista, ja se ilmoitetaan päätökseen liitetyssä muutoksenhakuohjeessa: lue se aina päätöksestä, älä muistista. Yksi erityissääntö on syytä tuntea: jos hankintayksikkö ei noudata odotusaikaa puitejärjestelyyn tai dynaamiseen hankintajärjestelmään perustuvassa hankinnassa, valitusaika markkinaoikeuteen on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista.
Yhteenveto
| Tilanne | Muistettava määräaika |
|---|---|
| Avoin menettely, sähköinen tarjoaminen | 30 päivää |
| Rajoitettu menettely, sähköinen tarjoaminen | 30 päivää osallistumishakemukselle, sitten 25 päivää tarjoukselle |
| Kansallinen menettely | Vaihteleva, usein 2–4 viikkoa, tarkistettava ilmoituskohtaisesti |
| Olennainen korjausilmoitus | Pidennys pakollinen, keston päättää hankintayksikkö |
| Odotusaika EU-hankinnassa | 14 päivää, puitejärjestelyssä ja dynaamisessa järjestelmässä 10 päivää |
Nämä ovat vähimmäisaikoja: hankintayksikkö voi aina antaa enemmän aikaa, ja se tekee niin usein monimutkaisissa hankinnoissa. Scoutee näyttää jokaisen ilmoituksen määräpäivän ja nostaa esiin korjausilmoitukset, jotka muuttavat sitä.