Kansallinen hankinta
Kansallinen hankinta jää kansallisen ja EU-kynnysarvon väliin, ja ostaja määrittelee menettelyn itse. Kynnysarvot, ilmoittaminen Hilmassa ja pk-vinkit.
Päivitetty 5. syyskuuta 2026
Kansallinen hankinta on julkinen hankinta, jonka ennakoitu arvo ylittää kansallisen kynnysarvon mutta jää alle EU-kynnysarvon. Hankintayksikkö saa määritellä menettelyn kulun itse, kunhan se noudattaa tasapuolisuutta, avoimuutta ja suhteellisuutta. Tämä on pk-yrityksen luontevin sisääntuloväylä julkisille markkinoille.
Miten se toimii
Hankintalain (1397/2016) 25 §:n mukaan kansalliset kynnysarvot ovat 60 000 euroa tavara- ja palveluhankinnoissa sekä suunnittelukilpailuissa, 150 000 euroa rakennusurakoissa, 400 000 euroa sosiaali- ja terveyspalveluissa, 300 000 euroa muissa erityisissä palveluhankinnoissa ja 500 000 euroa käyttöoikeussopimuksissa (verified 2026-09-05). Arvo lasketaan ilman arvonlisäveroa ja koko sopimuskaudelta optiot mukaan lukien.
Kansallisen kynnysarvon ylittyessä hankinnasta on julkaistava ilmoitus Hilmassa. Menettelystä laki ei sanele juuri muuta: hankintayksikkö kuvaa tarjouspyynnössä, miten kilpailutus etenee, saako neuvotella, millä perusteilla tarjoukset vertaillaan ja mihin mennessä tarjoukset on jätettävä. Tarjousajan on oltava hankinnan laatuun nähden kohtuullinen, mutta kiinteää vähimmäisaikaa ei ole. Hankintapäätös on perusteltava ja annettava tiedoksi kaikille tarjoajille, ja siitä voi valittaa markkinaoikeuteen laissa säädetyssä määräajassa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä muissa erityisissä palveluhankinnoissa sääntely on vielä kevyempää, ja hankintayksikkö voi painottaa palvelun jatkuvuutta ja käyttäjien tarpeita.
Kansallisen kynnysarvon alle jäävät ostot ovat pienhankintoja. Ne eivät kuulu hankintalain menettelysäännösten piiriin, mutta kunnilla ja valtion virastoilla on omat pienhankintaohjeensa, jotka tyypillisesti edellyttävät tarjousten pyytämistä useammalta toimittajalta.
EU-kynnysarvon ylittyessä siirrytään EU-menettelyihin: 140 000 euroa valtion keskushallinnossa, 216 000 euroa kunnissa ja 5 404 000 euroa rakennusurakoissa.
Mitä se merkitsee yritykselle
Kansallinen hankinta on kevyempi mutta ei vähemmän vakava. Asiakirjat ovat lyhyempiä, määräajat usein tiukkoja ja hankintayksiköllä on enemmän liikkumavaraa arvostaa reagointinopeutta tai tarpeeseen hyvin sopivaa ratkaisua. Se on myös neuvottelujen maaperä: tarjousta voi parantaa keskustelun jälkeen, jos tarjouspyynnössä on niin ilmoitettu.
Pk-yrityksen kannattaa vastata nopeasti ja täydellisesti, hinnoitella realistisesti jo ensimmäisellä kierroksella ja valmistella perustelut neuvotteluun. Pienhankinnat jäävät Hilman ulkopuolelle, joten kannattaa olla suoraan yhteydessä lähialueen hankintayksiköihin ja pyytää päästä heidän tarjoajarekisteriinsä.
Esimerkki
Kaarniemen kunta haluaa uudistaa verkkosivustonsa, arvioitu budjetti 45 000 euroa. Summa alittaa tavara- ja palveluhankintojen 60 000 euron kansallisen kynnysarvon, joten kyse on pienhankinnasta: kunta pyytää oman ohjeensa mukaisesti tarjoukset kolmelta verkkotoimistolta, vertailee ne ja valitsee neljän hengen paikallisen toimiston ilman Hilma-ilmoitusta.
Usein kysyttyä
Voiko kansallisessa hankinnassa neuvotella?
Kyllä, jos tarjouspyynnössä on siitä ilmoitettu. Hankintayksikkö voi myös pidättää oikeuden valita suoraan alkuperäisten tarjousten perusteella.
Kuinka pitkä tarjousaika on?
Laki ei aseta vähimmäisaikaa. Käytännössä aikaa annetaan usein kahdesta neljään viikkoa, pienissä hankinnoissa vähemmän.
Julkaistaanko kansallinen hankinta TEDissä?
Ei. EU-julkaisu on pakollinen vasta EU-kynnysarvoista alkaen, jolloin siirrytään EU-menettelyihin.