Julkinen hankinta
Julkinen hankinta on hankintayksikön ja yrityksen välinen vastikkeellinen sopimus tavaroista, palveluista tai urakasta. Määritelmä, säännöt ja kynnysarvot 2026.
Päivitetty 5. syyskuuta 2026
Julkinen hankinta on vastikkeellinen sopimus, jonka hankintayksikkö — valtio, kunta, hyvinvointialue, sairaala, julkisoikeudellinen laitos tai tietyin edellytyksin julkisrahoitteinen yhteisö — tekee yhden tai useamman yrityksen kanssa saadakseen tarvitsemansa tavarat, palvelut tai rakennusurakan. Se on julkisten hankintojen tavallisin sopimustyyppi ja tärkein väylä, jota pitkin yritykset myyvät julkiselle sektorille.
Miten se toimii
Hankintalaki (1397/2016) määrittelee julkisen hankinnan ja sääntelee sen kilpailuttamista. Kaikkiin hankintoihin sovelletaan samoja periaatteita: tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättömästi, menettelyn on oltava avoin ja vaatimusten oikeasuhtaisia. Hankintayksikkö ei siis voi valita toimittajaansa vapaasti: sen on määriteltävä tarpeensa, useimmiten ilmoitettava siitä julkisesti ja vertailtava tarjoukset ennalta ilmoitetuilla perusteilla.
Menettely määräytyy hankinnan ennakoidun kokonaisarvon mukaan, optiot ja jatkokaudet mukaan luettuina. Kansalliset kynnysarvot ovat 60 000 euroa tavara- ja palveluhankinnoissa, 150 000 euroa rakennusurakoissa, 400 000 euroa sosiaali- ja terveyspalveluissa, 300 000 euroa muissa erityisissä palveluhankinnoissa ja 500 000 euroa käyttöoikeussopimuksissa (verified 2026-09-05). Näiden alle jäävät pienhankinnat eivät kuulu lain menettelysäännösten piiriin. Kynnysarvon ylittyessä hankinta ilmoitetaan Hilmassa ja kilpailutetaan kansallisena hankintana. EU-kynnysarvoista alkaen — 140 000 euroa valtion keskushallinnossa, 216 000 euroa kunnissa ja 5 404 000 euroa rakennusurakoissa — siirrytään EU-menettelyihin. Yksityiskohdat löytyvät kynnysarvosivulta.
Julkinen hankinta eroaa käyttöoikeussopimuksesta, jossa yritys saa tuottonsa palvelun käytöstä ja kantaa kysyntäriskin, sekä avustuksesta, joka ei ole vastike suoritteesta.
Mitä se merkitsee yritykselle
Julkinen sektori on maksukykyinen asiakas, jonka maksuaikoja säännellään, ja se ostaa käytännössä kaikkea: siivousta, ohjelmistoja, urakoita, koulutusta, konsultointia. Pk-yritys ei tarvitse mitään erillistä hyväksyntää voidakseen tarjota, ainoastaan verot ja lakisääteiset maksut kunnossa eikä poissulkemisperusteita.
Aloita käytännössä hankinnoista, jotka ovat lähellä osaamistasi ja toiminta-aluettasi: usein kansallisia hankintoja tai suuremman kokonaisuuden yksittäisiä osia. Kokoa kerralla uudelleenkäytettävä aineisto — kaupparekisteriote, verovelkatodistus, eläkevakuutustodistukset, vastuuvakuutus ja referenssit — ja järjestä ilmoitusten seuranta.
Esimerkki
Kaarniemen kaupunki tarvitsee toimittajan koulujensa viheralueiden hoitoon kolmeksi vuodeksi, ennakoitu arvo 150 000 euroa. Summa on kansallisen 60 000 euron kynnysarvon ja kuntien 216 000 euron EU-kynnysarvon välissä, joten kaupunki kilpailuttaa hankinnan kansallisena menettelynä, julkaisee ilmoituksen Hilmassa ja valitsee kahdeksan hengen paikallisen viherrakennusyrityksen.
Usein kysyttyä
Voiko toiminimi voittaa julkisen hankinnan?
Kyllä. Kuka tahansa taloudellista toimintaa harjoittava luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi tarjota, yhtiömuodosta riippumatta.
Keitä hankintayksiköt ovat?
Valtio, kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet, julkisoikeudelliset laitokset ja tietyin edellytyksin julkista tukea saavat yhteisöt sekä erityisalojen hankintayksiköt, jotka toimivat vesi-, energia- ja liikennealoilla.
Ilmoitetaanko kaikki hankinnat julkisesti?
Ei. Kansallisen kynnysarvon alittavista pienhankinnoista ei tarvitse ilmoittaa, vaikka hankintayksikön oma ohje usein edellyttää tarjousten pyytämistä useammalta toimittajalta.