Julkisten hankintojen kynnysarvot
Kynnysarvot 2026: kansalliset rajat 60 000, 150 000, 300 000, 400 000 ja 500 000 euroa sekä EU-rajat 140 000 ja 216 000 euroa. Taulukot ja selitykset.
Ensisijainen markkina: Suomi
Päivitetty 5. syyskuuta 2026
Kynnysarvot ovat arvonlisäverottomia euromääriä, joista alkaen hankintayksikön on noudatettava julkisten hankintojen ilmoitus- ja kilpailuttamissääntöjä. Mitä suurempi hankinnan ennakoitu arvo on, sitä tiukempi menettely: pienhankinta, kansallinen hankinta ja lopulta EU-hankinta.
Miten se toimii
Kynnysarvoja on kaksi sarjaa. EU-kynnysarvot vahvistaa Euroopan komissio kahden vuoden välein, ja niiden ylittyessä hankinnasta on ilmoitettava myös TEDissä. Kansalliset kynnysarvot on säädetty hankintalaissa (1397/2016), ja ne määrittävät, milloin hankinnasta on julkaistava kansallinen hankintailmoitus Hilmassa. Kansallisten kynnysarvojen alle jäävät pienhankinnat eivät kuulu hankintalain menettelysäännösten piiriin lainkaan.
Kansalliset kynnysarvot
| Hankinnan laji | Kynnysarvo |
|---|---|
| Tavarat, palvelut ja suunnittelukilpailut | 60 000 € |
| Rakennusurakat | 150 000 € |
| Sosiaali- ja terveyspalvelut | 400 000 € |
| Muut erityiset palvelut | 300 000 € |
| Käyttöoikeussopimukset (palvelut ja urakat) | 500 000 € |
EU-kynnysarvot 1.1.2026–31.12.2027
| Hankinnan laji | Hankintayksikkö | Kynnysarvo |
|---|---|---|
| Tavarat ja palvelut | Valtion keskushallinnon viranomaiset | 140 000 € |
| Tavarat ja palvelut | Kunnat, hyvinvointialueet ja muut hankintayksiköt | 216 000 € |
| Tavarat ja palvelut | Erityisalojen hankintayksiköt (vesi, energia, liikenne, posti) | 432 000 € |
| Rakennusurakat | Kaikki hankintayksiköt | 5 404 000 € |
| Käyttöoikeussopimukset | Kaikki hankintayksiköt | 5 404 000 € |
| Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palvelut | Hankintayksiköt | 750 000 € |
| Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palvelut | Erityisalojen hankintayksiköt | 1 000 000 € |
| Puolustus ja turvallisuus, tavarat ja palvelut | 432 000 € | |
| Puolustus ja turvallisuus, rakennusurakat | 5 404 000 € |
EU-kynnysarvot laskivat vuoden 2026 alussa noin kaksi prosenttia kaudesta 2024–2025, jolloin ne olivat 143 000, 221 000, 443 000 ja 5 538 000 euroa. Sovellettava raja riippuu ostajan luonteesta: valtion keskushallinnolla 140 000 euroa, kunnalla, hyvinvointialueella tai korkeakoululla 216 000 euroa ja erityisalojen hankintayksiköllä 432 000 euroa. Seuraava tarkistus tehdään 1. tammikuuta 2028.
Kynnysarvoon verrataan koko tarpeen ennakoitua kokonaisarvoa arvonlisäverottomana, koko sopimuskaudelta, optiot ja jatkovuodet mukaan lukien. Hankinnan pilkkominen keinotekoisesti pienempiin osiin kynnysarvon alittamiseksi on kielletty. Erityisaloilla kansallisia kynnysarvoja ei sovelleta lainkaan, joten alle 432 000 euron hankinnat jäävät hankintalain ulkopuolelle.
Mitä se merkitsee yritykselle
Kynnysarvot kertovat, mistä ilmoitukset löytyvät ja kuinka raskasta menettelyä voi odottaa. Alle 60 000 euron tavara- ja palveluhankinnoissa ja alle 150 000 euron urakoissa ostaminen tapahtuu hankintayksikön omien pienhankintaohjeiden mukaan: usein pyydetään muutama tarjous suoraan, joskus ilmoitetaan vapaaehtoisesti Hilmassa. Siinä segmentissä suora yhteydenotto ja tunnettuus painavat enemmän kuin ilmoitusten seuranta.
Kansallisten kynnysarvojen yläpuolella ilmoitus tulee aina Hilmaan, joten seuranta kannattaa rakentaa sen varaan. EU-kynnysarvojen yläpuolella menettelyt ovat pidempiä ja muodollisempia, mutta ilmoitukset näkyvät myös TEDissä ja määräajat ovat riittävän pitkiä huolelliseen tarjoukseen.
Kannattaa myös huomata, että sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä muissa erityisissä palveluissa kynnysarvot ovat selvästi korkeammat kuin tavallisissa palveluhankinnoissa. Näillä toimialoilla melko suuretkin sopimukset voidaan tehdä kevyemmällä menettelyllä, ja hankintayksikön oma ohjeistus ratkaisee, miten tarjoajia etsitään.
Pk-yritykselle kansalliset hankinnat ovat usein helpoin kenttä: asiakirjat ovat kevyempiä, neuvottelu on mahdollinen ja ostaja on lähellä. Ne muodostavat myös selvästi suurimman osan Hilmassa vuosittain julkaistavista ilmoituksista.
Esimerkki
Kahdeksantuhannen asukkaan kunta uusii kirjastonsa kalusteet. Tarve on arvioitu 70 000 euroksi toukokuussa 2026: se ylittää tavara- ja palveluhankintojen 60 000 euron kansallisen kynnysarvon mutta jää selvästi 216 000 euron EU-kynnysarvon alle. Kunta julkaisee kansallisen hankintailmoituksen Hilmassa ja kilpailuttaa hankinnan itse määrittelemällään menettelyllä. Jos tarve olisi ollut 250 000 euroa, kyseessä olisi ollut EU-hankinta ilmoituksineen TEDissä.
Usein kysyttyä
Ovatko kynnysarvot verollisia vai verottomia?
Aina arvonlisäverottomia. Ennakoituun arvoon lasketaan mukaan kaikki optiot, jatkovuodet ja mahdolliset lisätilaukset.
Voiko hankintayksikkö tehdä enemmän kuin kynnysarvo edellyttää?
Voi. Se voi ilmoittaa pienhankinnasta Hilmassa tai kilpailuttaa kansallisen hankinnan EU-menettelyllä. Kynnysarvo on vähimmäisvaatimus, ei kielto.
Miksi kansalliset ja EU-kynnysarvot eroavat toisistaan?
Kansalliset kynnysarvot ovat Suomen oma ratkaisu siitä, milloin hankinta on kilpailutettava ja ilmoitettava. EU-kynnysarvot perustuvat hankintadirektiiveihin ja WTO:n julkisten hankintojen sopimukseen, ja ne ovat kaikissa jäsenvaltioissa samat.
Aiheeseen liittyvät termit
Scoutee seuraa ilmoituksia kaikilla kynnysarvotasoilla, pienhankinnoista TEDiin asti.