Hankintayksikkö ja erityisalojen hankintayksikkö
Hankintayksikkö ja erityisalojen hankintayksikkö ovat julkisten ostajien kaksi ryhmää. Keitä niihin kuuluu ja mitkä säännöt ja kynnysarvot kumpaankin pätevät.
Ensisijainen markkina: Suomi
Päivitetty 5. syyskuuta 2026
Hankintayksikkö ja erityisalojen hankintayksikkö ovat julkisia ostajia koskevan sääntelyn kaksi pääryhmää. Hankintayksikkö on julkinen tai yksityinen organisaatio, joka hankkii yleisen edun mukaisen tarpeen tyydyttämiseksi; erityisalojen hankintayksikkö toimii verkostotoimialalla, kuten vedessä, energiassa, liikenteessä tai postipalveluissa.
Miten se toimii
Hankintalain (1397/2016) tarkoittamia hankintayksiköitä ovat valtion viranomaiset ja virastot, kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet, evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko, valtion liikelaitokset sekä julkisoikeudelliset laitokset: yleisen edun mukaista, ei-kaupallista tehtävää varten perustetut yksiköt, joita julkinen taho rahoittaa tai valvoo — esimerkiksi monet kuntien omistamat yhtiöt, korkeakoulut ja vuokrataloyhtiöt. Myös yksityinen toimija on hankintayksikkö silloin, kun se saa hankintaansa yli puolet julkista tukea.
Erityisalojen hankintayksiköitä säätelee oma lakinsa (1398/2016). Niitä ovat edellä mainitut hankintayksiköt, julkiset yritykset ja yksinoikeuden nojalla toimivat yksiköt silloin, kun ne harjoittavat verkostotoimintaa: veden, sähkön, kaasun tai lämmön tuotantoa ja jakelua, joukkoliikennettä, satamia, lentoasemia tai postipalveluja. Sama organisaatio, esimerkiksi kunnallinen vesiliikelaitos, voi olla hankintayksikkö yleishankinnoissaan ja erityisalojen hankintayksikkö verkostotoiminnassaan.
Ero on merkityksellinen, koska säännöt poikkeavat toisistaan. Erityisaloilla EU-kynnysarvot ovat korkeammat — tavara- ja palveluhankinnoissa 432 000 euroa vuonna 2026, kun hankintayksiköillä raja on 140 000 tai 216 000 euroa — eikä kansallisia kynnysarvoja sovelleta lainkaan. Menettelynvalinta on vapaampi ja neuvottelu helpommin käytettävissä.
Mitä se merkitsee yritykselle
Ostajan luonteen tunnistaminen auttaa ennakoimaan menettelyn ja muodollisuuden tason. Kunnan 300 000 euron palveluhankinta on EU-hankinta; sama hankinta liikennealan erityisalojen yksikössä jää kynnysarvon alle, jolloin yksikkö voi kilpailuttaa sen haluamallaan tavalla ja neuvotella vapaasti.
Älä rajaa etsintääsi kuntiin ja valtioon. Energiayhtiöt, satamat, liikennelaitokset, vuokrataloyhtiöt ja kuntakonsernien yhtiöt ovat merkittäviä ostajia, joita pk-yritykset lähestyvät harvemmin. Niiden ilmoitukset julkaistaan samoissa kanavissa, Hilmassa ja TEDissä.
Muista myös, että osa yksityisistä toimijoista, kuten julkista tukea saavat yhdistykset ja käyttöoikeussopimusten haltijat, kuuluu lain piiriin ilman että se näkyy nimestä.
Löydä yrityksellesi sopivia tarjouspyyntöjä
Esimerkki
Metsäkylän seudun joukkoliikenne, erityisalojen hankintayksikkö bussiliikenteessään, kilpailuttaa kaluston pesupalvelut neljäksi vuodeksi, ennakoitu arvo 400 000 euroa. Summa jää erityisalojen 432 000 euron EU-kynnysarvon alle, joten yksikkö kilpailuttaa hankinnan omilla säännöillään ja neuvottelee tarjoajien kanssa. Sama palvelu seudun kuntayhtymän ostamana olisi ylittänyt 216 000 euron rajan ja edellyttänyt EU-menettelyä.
Usein kysyttyä
Voiko yksityinen yritys olla hankintayksikkö?
Kyllä, jos se on julkisoikeudellinen laitos tai jos se saa yksittäiseen hankintaan yli puolet rahoituksesta julkiselta taholta.
Mitä käytännön eroa tällä on tarjoajalle?
Erityisaloilla kynnysarvot ovat korkeammat ja menettelyt joustavampia. Soveltuvuus-, tarjous- ja muutoksenhakusäännöt ovat pitkälti samat.
Voiko sama organisaatio kuulua molempiin ryhmiin?
Kyllä, hankinnan kohteena olevan toiminnan mukaan. Näin on monilla liikelaitoksilla ja kuntien omistamilla yhtiöillä.