Julkisten hankintojen uutuudet 2026: mikä muuttuu yrityksille

Tarkistettu 10. syyskuuta 2026.

Vuonna 2026 julkisissa hankinnoissa on kaksi vastaajan kannalta merkittävää muutosta: EU-kynnysarvojen kahden vuoden välein tehtävä tarkistus 1. tammikuuta ja hankintalain muutos, joka tuli voimaan 18. kesäkuuta. Tämä sivu kokoaa molemmat sekä sen, mikä on ennallaan.

1.1.2026: uudet EU-kynnysarvot

Euroopan komissio tarkistaa EU-kynnysarvot kahden vuoden välein. Kaudelle 2026–2027 ne laskivat noin kaksi prosenttia kaudesta 2024–2025.

Lasku on mekaaninen. Kynnysarvot lasketaan uudelleen euron ja Kansainvälisen valuuttarahaston erityisten nosto-oikeuksien kurssin perusteella, jotta ne pysyvät linjassa Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen kanssa. Uudet arvot ovat voimassa 1.1.2026–31.12.2027, ja seuraava tarkistus on odotettavissa 1.1.2028.

Seuraus vastaajalle: muutama hankinta, joka olisi vuonna 2025 kilpailutettu kansallisessa menettelyssä, kilpailutetaan nyt EU-menettelynä — lakisääteisin vähimmäismääräajoin, ESPD-lomakkeineen, odotusaikoineen ja ilmoituksineen EUVL:ssä ja TEDissä. Käytännössä tämä koskee ennen kaikkea kuntien palveluhankintoja 216 000 euron tuntumassa. Yksityiskohtainen taulukko on sivulla Julkisten hankintojen kynnysarvot 2026.

Kansalliset kynnysarvot 2026

Kansalliset kynnysarvot ratkaisevat, kuuluuko hankinta ylipäätään hankintalain soveltamisalaan. Syyskuussa 2026 ne ovat seuraavat:

Erityisaloilla — vesi- ja energiahuolto, liikenne ja postipalvelut — ei ole kansallisia kynnysarvoja lainkaan: näissä hankintalaki tulee sovellettavaksi vasta EU-kynnysarvosta alkaen.

Kynnysarvon alle jäävät pienhankinnat eivät kuulu hankintalain soveltamisalaan. Hankintayksikkö noudattaa niissä omaa pienhankintaohjettaan, joka tyypillisesti edellyttää muutaman tarjouksen pyytämistä ja hankinnan dokumentointia. Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, joten nämä hankinnat saa vain suoralla myyntityöllä ja sillä, että olet tilaajan tiedossa ennen tarpeen syntymistä.

Mitä muutos tarkoittaa käytännössä

Enemmän hankintoja EU-menettelyyn. Kuntien palveluhankintojen raja laski 221 000 eurosta 216 000 euroon ja rakennusurakoiden 5 538 000 eurosta 5 404 000 euroon. Ero on pieni, mutta se osuu juuri niihin monivuotisiin puitejärjestelyihin, joiden ennakoitu kokonaisarvo on lähellä rajaa. Kun hankinta siirtyy EU-menettelyyn, sinä saat lisää aikaa — avoimessa menettelyssä vähintään 30 päivää sähköisellä tarjoamisella — mutta myös enemmän kilpailua koko unionista.

Arvo lasketaan kokonaisuutena. Kynnysarvoon verrataan koko tarpeen ennakoitua arvoa sopimuskaudelta optiot mukaan lukien, ja osiin jaetussa hankinnassa kaikkien osien yhteenlaskettua arvoa. Hankinnan keinotekoinen pilkkominen kynnysarvon alle on kielletty. Tämä on tavallinen valitusperuste, kun sarja pieniä samankaltaisia tilauksia on tehty ilman kilpailutusta.

Ilmoitusvirta ei muutu. Kynnysarvomuutos ei vaikuta siihen, mistä ilmoitukset löytyvät. Kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat ilmoitetaan Hilmassa ja EU-kynnysarvon ylittävät sekä Hilmassa että TEDissä. Käytännössä sama hakuvahti kattaa molemmat, kunhan ilmoituslajisuodatin on asetettu oikein eikä se rajaa toista pois.

Rakennusurakoiden erityisasema säilyy. Kansallisen menettelyn haarukka on rakennusurakoissa 150 000 eurosta 5 404 000 euroon. Käytännössä lähes kaikki suomalaiset urakat kilpailutetaan kansallisessa menettelyssä, jossa hankintayksikkö päättää itse menettelyn kulusta, neuvottelun käytöstä ja määräajoista. Pk-yritykselle tämä on hyvä uutinen: aineisto on kevyempi ja määräajat lyhyempiä, mikä rasittaa suuria toimijoita.

18.6.2026: hankintalain muutos

Hankintalakia muutettiin lailla 519/2026, joka tuli voimaan 18. kesäkuuta 2026. Vastaajan kannalta olennaisia ovat seuraavat kohdat.

Liitteen E palveluhankinnat siirtyivät kansallisten menettelyjen lukuun. Sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityisiä palveluhankintoja koskenut 12 luku (107–115 §) kumottiin, ja 11 luvun otsikoksi tuli "Kansalliset menettelyt, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palveluhankinnat". Näiden hankintojen ilmoittamisesta säädetään nyt uudessa 101 a §:ssä. Kansalliset kynnysarvot itsessään eivät muuttuneet.

Sidosyksikön käytölle tuli uusi omistusosuusvaatimus. Osakeyhtiömuotoisen sidosyksikön käyttö edellyttää, että hankintayksiköllä on siitä vähintään kymmenen prosentin suora omistusosuus. Vaatimusta sovelletaan 1.7.2027 alkaen ja tietyissä terveydenhuollon sidosyksiköissä vasta 1.7.2029 alkaen. Siirtymäsäännöksen nojalla hankintayksikkö sai tehdä uusia enintään vuoden mittaisia määräaikaisia sopimuksia sidosyksikkönsä kanssa 30.9.2026 asti. Käytännön seuraus toimittajalle on, että osa nyt sidosyksiköltä ostetuista palveluista tulee lähivuosina kilpailutukseen.

Osa muutoksista astuu voimaan vasta 1.10.2026. Hankintasopimuksen osiin jakamista koskeva 75 §:n 1 momentti ja 125 §:n 1 momentti tulevat voimaan vasta silloin. Lisäksi muutettiin muun muassa markkinakartoitusta (65 §), hankinnan kohteen kuvausta (71 §), alihankkijoiden vaihtamista (78 §) sekä pakollisia ja harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita (80 ja 81 §).

Erillisellä lailla 432/2026, joka tuli voimaan 1. kesäkuuta 2026, täydennettiin hankintalain 80 §:n pakollisia poissulkemisperusteita.

Mitä tämä ei kata

Yllä olevat tiedot on tarkistettu hankintalain ajantasaisesta versiosta ja alkuperäisistä muutossäädöksistä tarkistuspäivänä. Ne eivät kata hankintalain nojalla annettuja alemmanasteisia säädöksiä eivätkä EU-tason sääntelyä, joka vaikuttaa hankintojen sisältöön mutta ei hankintamenettelyyn: esimerkiksi kestävyysraportointi, tekoälyasetus ja ulkomaisia tukia koskeva sääntely voivat näkyä tarjouspyyntöjen vaatimuksissa ilman, että hankintalaki on muuttunut.

Tarkista sovellettava säännöstö aina kahdesta paikasta:

• hankintayksikön oma tarjouspyyntö, joka kertoo aina sovellettavan menettelyn ja säännöstön;
• viralliset lähteet: säädöstietopankki Finlex, työ- ja elinkeinoministeriön hankintasivut sekä Julkisten hankintojen neuvontayksikön ohjeistus, joiden osoitteet ovat tämän sivun lopussa.

Mitä pk-yrityksen kannattaa tehdä 2026

• Päivitä kynnysarvot hakuprofiiliisi. Jos suodatat ilmoituksia arvon mukaan, uudet rajat on syytä viedä asetuksiin, jotta rajatapaukset eivät katoa.
• Seuraa 200 000–250 000 euron kuntahankintoja tarkemmin. Ne siirtyvät nyt herkemmin EU-menettelyyn, mikä muuttaa sekä määräaikoja että vaadittua aineistoa.
• Pidä ESPD-vastauksesi valmiina. EU-menettelyissä se on pakollinen alustava näyttö. Sen täyttäminen kerran ja päivittäminen puolivuosittain säästää päiviä.
• Käytä kynnysarvon alittavat pienhankinnat hyväksi. Alle 60 000 euron palveluhankinnoista ja alle 150 000 euron urakoista ei julkaista ilmoitusta. Ne voitetaan sillä, että kunnan tila-, hankinta- tai ICT-yksikkö tuntee sinut ennalta: markkinakartoituksiin vastaaminen, esittelykäynti ja ajantasainen hinnasto ovat konkreettisia keinoja.
• Lue vaihtoehtoisia tarjouksia koskeva kohta joka kerta. Vaihtoehtoinen tarjous on sallittu vain, jos hankintayksikkö on ilmoittanut sen ja asettanut sille vähimmäisvaatimukset; ilman sitä poikkeava ratkaisu johtaa hylkäämiseen.
• Tarkista maksuehdot ja mahdollinen ennakkomaksu sopimusehdoista. Suomessa ennakkomaksu ei ole automaattinen oikeus, vaan se perustuu sopimusehtoihin, ja se vaikuttaa suoraan kassaan monivuotisessa sopimuksessa.
• Rekisteröidy alueesi kilpailutusjärjestelmiin. Kysymykset, vastaukset ja korjatut asiakirjat kulkevat niiden kautta, ja tunnistautuneena saat ne automaattisesti.

Scoutee päivittää ilmoitusten luokittelusääntönsä jokaisen kynnysarvomuutoksen yhteydessä, jotta menettelyn tunnistus pysyy oikeana.

Lähteet

• Julkisten hankintojen neuvontayksikkö, kynnysarvot
• Euroopan komissio, Thresholds
• Julkisten hankintojen neuvontayksikkö, vähimmäismääräajat ja määräaikataulukko
• Julkisten hankintojen neuvontayksikkö, odotusaika
• Finlex, laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016
• Finlex, laki 519/2026 hankintalain muuttamisesta
• Hilma, kansallinen hankintailmoituskanava