Tarjouskilpailu

Tarjouskilpailussa hankintayksikkö valitsee kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen neuvottelematta. Muodot, kynnysarvot 2026 ja ohjeet pk-yritykselle.

Päivitetty 5. syyskuuta 2026

Tarjouskilpailu on menettely, jossa hankintayksikkö valitsee saamistaan tarjouksista kokonaistaloudellisesti edullisimman etukäteen ilmoitetuilla perusteilla ja ilman neuvotteluja. Arkikielessä sanalla tarkoitetaan laajemmin mitä tahansa kilpailutusta, jonka valtio, kunta, hyvinvointialue tai muu julkinen toimija käynnistää.

Miten se toimii

Hankintalain (1397/2016) mielessä tarjouskilpailu tarkoittaa avointa tai rajoitettua menettelyä. Ne ovat pakollisia EU-menettelyjä, kun hankinnan ennakoitu arvo yltää EU-kynnysarvoihin: 140 000 euroa valtion keskushallinnon tavara- ja palveluhankinnoissa, 216 000 euroa kuntien ja muiden hankintayksiköiden vastaavissa ja 5 404 000 euroa rakennusurakoissa (voimassa 1.1.2026–31.12.2027).

Muotoja on kaksi. Avoimessa menettelyssä kuka tahansa kiinnostunut voi jättää tarjouksen. Rajoitetussa menettelyssä vain ensimmäisessä vaiheessa valitut ehdokkaat saavat tarjota. Molemmissa hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen, asettaa saataville tarjouspyynnön, vastaanottaa tarjoukset määräaikaan mennessä ja vertailee ne painotetuilla vertailuperusteilla. Neuvotteleminen on kielletty: jätetty tarjous on lopullinen.

EU-kynnysarvojen alapuolella hankintayksikkö käyttää kansallista menettelyä, jonka se saa muotoilla itse hankintalain 11 luvun rajoissa — myös silloin, kun ilmoituksessa lukee arkinen sana tarjouskilpailu.

Mitä se merkitsee yritykselle

Tarjoaminen vaatii menetelmää enemmän kuin kokoa. Lue ensin tarjouspyyntö ja sen liitteet: määräaika, vaaditut selvitykset ja vertailuperusteiden painotus. Panosta sitten laatuaineistoon, joka painaa usein yhtä paljon kuin hinta. Ja koska neuvotteluja ei tule, hinnan on oltava oikea heti. Puutteellinen tai myöhässä jätetty tarjous hylätään ilman keskustelua.

Hankintapäätös annetaan tiedoksi kaikille tarjoajille perusteluineen, ja EU-hankinnoissa sopimusta ei saa tehdä ennen laissa säädetyn odotusajan päättymistä. Silloin kannattaa pyytää vertailun pisteytys ja arvioida rauhassa, onko aihetta valittaa markkinaoikeuteen.

Hankinnat on usein jaettu osiin: pieni yritys voi tarjota vain sitä osaa, joka vastaa sen toimialaa.

Esimerkki

Brenninlaakson kuntayhtymä kilpailuttaa tietokonelaitteiden hankinnan ja ylläpidon avoimella menettelyllä, ennakoitu arvo 260 000 euroa neljälle vuodelle. Summa ylittää kuntiin sovellettavan 216 000 euron kynnysarvon, joten ilmoitus julkaistaan Hilmassa ja välitetään TED-tietokantaan. Kahdentoista hengen IT-palveluyritys tarjoaa ylläpito-osaa ja voittaa kilpailijoita lyhyemmällä vasteajalla.

Usein kysyttyä

Voiko hinnasta neuvotella?

Ei. Avoin ja rajoitettu menettely sulkevat neuvottelut pois. Hankintayksikkö voi vain pyytää täsmennystä, joka ei muuta tarjouksen sisältöä.

Vaaditaanko vähimmäisliikevaihtoa?

Hankintayksikkö voi asettaa taloudellisen soveltuvuuden vaatimuksen, mutta vaadittu vuosiliikevaihto saa pääsääntöisesti olla enintään kaksinkertainen hankinnan ennakoituun arvoon nähden.

Mistä käynnissä olevat tarjouskilpailut löytyvät?

Hilmasta, EU-hankintojen osalta TED-tietokannasta ja hankintayksiköiden omista kilpailutusjärjestelmistä. Scoutee-tyyppinen seuranta kokoaa nämä lähteet ja hälyttää toimialaasi vastaavista ilmoituksista.

Mitä tapahtuu, jos tarjouksia saadaan vain yksi?

Hankintayksikkö voi hyväksyä sen, jos tarjous on tarjouspyynnön mukainen ja hinta kohtuullinen. Se voi myös keskeyttää hankinnan todellisesta ja perustellusta syystä ja kilpailuttaa uudelleen.

Aiheeseen liittyvät termit

Julkisten hankintojen sanasto