Vertailuperusteet ja painoarvot

Vertailuperusteet ovat ne tekijät, joilla hankintayksikkö vertaa tarjouksia ja valitsee kokonaistaloudellisesti edullisimman. Painoarvo on kullekin perusteelle annettu paino, ilmaistuna prosentteina tai pisteinä, ja se ratkaisee, kuinka paljon peruste vaikuttaa lopulliseen järjestykseen.

Miten se toimii

Hankintalaki (1397/2016) edellyttää, että vertailuperusteet liittyvät hankinnan kohteeseen, ovat objektiivisia ja syrjimättömiä ja että ne ilmoitetaan hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous voidaan valita kolmella tavalla: halvimman hinnan, kustannuksiltaan edullisimman (elinkaarikustannukset) tai parhaan hinta-laatusuhteen perusteella. Jos hankintayksikkö käyttää muussa kuin tavarahankinnassa perusteena ainoastaan halvinta hintaa, sen on perusteltava valintansa hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai erillisessä kertomuksessa. Laadullisia perusteita ovat esimerkiksi palvelun sisältö, henkilöstön pätevyys, toimitusaika, ympäristövaikutukset, huoltopalvelu ja käytettävyys.

EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa painoarvot on ilmoitettava; jos se ei perustellusta syystä ole mahdollista, perusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä. Sama vaatimus koskee käytännössä myös kansallisia hankintoja, joiden kynnysarvo on tavara- ja palveluhankinnoissa 60 000 euroa ja rakennusurakoissa 150 000 euroa. Myös alakriteerit, jotka vaikuttavat pisteytykseen, on ilmoitettava etukäteen.

Pisteytysmenetelmää ei ole pakko julkaista, mutta se ei saa tehdä tyhjäksi ilmoitettuja painoarvoja. Hintakaava, joka antaa kaikille tarjouksille lähes saman pistemäärän, mitätöi 60 prosentin painoarvon hinnalle.

Jokainen tarjous saa perustekohtaisen pistemäärän, joka painotetaan ja lasketaan yhteen. Paras kokonaispistemäärä voittaa. Hävinneillä on oikeus saada hankintapäätöksestä oman ja voittaneen tarjouksen pisteet ja perustelut.

Mitä se merkitsee yritykselle

Painoarvot kertovat, mihin panostat. Hinnan 70 prosentin paino vaatii tiukkaa hinnoittelua; laadun 60 prosentin paino vaatii huolellisen laatuselvityksen. Ympäristöperuste kymmenen prosentin painolla voi ratkaista kahden tasaväkisen tarjouksen välin.

Lue alakriteerit ja jäsennä vastauksesi täsmälleen samaan järjestykseen. Jokainen väite on todistettava, koska pisteyttäjä etsii näyttöä eikä lupauksia. Selvitä hinnan osalta, mitä kaavaa hankintayksikkö tavallisesti käyttää — usein halvimpaan tarjoukseen suhteutettua — jolloin tiedät, montako pistettä kukin prosentin ero maksaa.

Pyydä hankintapäätöksen jälkeen aina yksityiskohtaiset pisteet ja perustelut. Se on paras mahdollinen palaute seuraavia tarjouksia varten.

Esimerkki

Kaarniemen kaupungin hyvinvointipalvelut kilpailuttaa kotiin kuljetettavat ateriat kolmeksi vuodeksi, ennakoitu arvo 200 000 euroa. Vertailuperusteet ovat hinta 40 prosenttia, aterioiden laatu ja toiminnan järjestäminen 40 prosenttia sekä ympäristövaikutukset 20 prosenttia (pakkaukset, ajoneuvot). Paikallinen pk-yritys tarjoaa kuusi prosenttia halvinta kalliimman hinnan mutta saa parhaat laatupisteet lähikeittiön ja sähköauton ansiosta. Se voittaa painotetun vertailun.

Usein kysyttyä

Onko hinta aina tärkein peruste?

Ei. Hinnan tai kustannusten on oltava mukana, mutta paino vaihtelee. Asiantuntijapalveluissa laatu painaa usein enemmän kuin hinta.

Voiko hankintayksikkö muuttaa perusteita kesken kilpailun?

Ei, paitsi korjausilmoituksella ennen tarjousten jättämistä ja riittävällä lisäajalla. Muutos tarjousten avaamisen jälkeen on lainvastainen.

Voiko pisteytyksestä valittaa?

Voit pyytää perustelut ja, jos menetelmä on ristiriidassa ilmoitettujen painoarvojen kanssa tai on käytetty ilmoittamatonta perustetta, hakea muutosta markkinaoikeudelta laissa säädetyssä määräajassa.

Aiheeseen liittyvät termit

• Laatuselvitys
• Tarjouspyyntö
• Poikkeuksellisen alhainen tarjous
• Vaihtoehtoinen tarjous
• Jälki-ilmoitus