Suunnittelukilpailu
Suunnittelukilpailussa hankintayksikkö valitsee suunnitelman palkintolautakunnan arvion perusteella, usein nimettömästi. Säännöt, palkkiot ja kynnysarvot.
Päivitetty 5. syyskuuta 2026
Suunnittelukilpailu on menettely, jossa hankintayksikkö valitsee palkintolautakunnan lausunnon perusteella suunnitelman tai hankkeen, tyypillisesti arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun, rakennustekniikan tai tietojenkäsittelyn alalla. Sitä käytetään ennen muuta julkisten rakennusten suunnittelutehtävien hankinnassa.
Miten se toimii
Hankintalaki (1397/2016) tuntee sekä avoimen että rajoitetun suunnittelukilpailun. Käytännössä kilpailut ovat useimmiten rajoitettuja: hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen Hilmassa, valitsee osallistumishakemusten perusteella rajatun määrän osallistujia ja pyytää heiltä kilpailuohjelman mukaiset ehdotukset: luonnoksen, piirustukset ja selostuksen.
Ehdotukset arvioi palkintolautakunta, jonka jäsenistä osan on oltava hankintayksiköstä riippumattomia ja alan ammattilaisia. Arviointi tehdään nimettömänä: ehdotukset tunnistetaan vain nimimerkistä, ja tekijöiden nimet avataan vasta ratkaisun jälkeen. Lautakunta asettaa ehdotukset paremmuusjärjestykseen ja antaa perustellun lausunnon, jossa se erittelee kunkin ehdotuksen vahvuudet ja puutteet suhteessa kilpailuohjelmaan. Kilpailuohjelmassa ilmoitetaan etukäteen palkinnot ja lunastukset, jotka maksetaan ohjelman mukaiset ehdotukset jättäneille.
Suunnittelukilpailun kansallinen kynnysarvo on 60 000 euroa; EU-kynnysarvo on 140 000 euroa valtion keskushallinnon viranomaisille ja 216 000 euroa kunnille ja muille hankintayksiköille (verified 2026-09-05). Suomessa suunnittelukilpailu ei ole lakisääteisesti pakollinen julkisen rakennuksen suunnittelussa, toisin kuin Ranskassa: se on hankintayksikön valinta. Kilpailun jälkeen varsinainen suunnittelusopimus voidaan tehdä voittajan kanssa suorahankintana ilman uutta kilpailutusta, jos tästä on ilmoitettu kilpailuohjelmassa.
Mitä se merkitsee yritykselle
Suunnittelukilpailut koskevat lähinnä arkkitehtitoimistoja, insinööri- ja suunnittelutoimistoja sekä maisema-arkkitehteja. Ne edellyttävät suunnittelutyötä, joka korvataan vain osittain palkkioilla, joten kilpailut kannattaa valita harkiten.
Ennen osallistumispäätöstä kannattaa laskea työmäärä tunteina ja verrata sitä luvattuun palkkioon sekä siihen suunnittelusopimukseen, joka voitosta seuraa. Pienelle toimistolle osallistumisvaihe on ratkaiseva: referenssit, työryhmän kokoonpano ja osoitettu osaaminen. Monissa kilpailuissa vaaditaan täysi työryhmä — arkkitehti, rakenne- ja talotekniikkasuunnittelijat, kustannuslaskija — mikä johtaa ryhmittymän muodostamiseen jo osallistumisvaiheessa. Nimettömyys takaa, että ehdotus arvioidaan laadun eikä toimiston tunnettuuden perusteella. Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusäännöt täydentävät hankintalakia monissa arkkitehtuurikilpailuissa.
Esimerkki
Kaarniemen kaupunki rakentaa kahdeksan opetustilan koulun. Suunnittelupalkkiot arvioidaan 480 000 euroksi, mikä ylittää 216 000 euron EU-kynnysarvon, joten kaupunki järjestää rajoitetun suunnittelukilpailun. Kahdestakymmenestäviidestä osallistumishakemuksesta valitaan kolme työryhmää, jotka laativat luonnoksen 15 000 euron palkkiota vastaan. Palkintolautakunta asettaa ensimmäiseksi viiden hengen arkkitehtitoimiston ehdotuksen, ja kaupunki tekee suunnittelusopimuksen tämän kanssa.
Usein kysyttyä
Onko suunnittelukilpailu vain arkkitehdeille?
Ei. Se voi koskea mitä tahansa suunnittelutehtävää, mutta rakennussuunnittelu on sen yleisin käyttöalue.
Saavatko ehdotuksen jättäneet korvauksen?
Kilpailuun valitut saavat kilpailuohjelmassa ilmoitetun palkkion tai lunastuksen, jos ehdotus täyttää ohjelman vaatimukset. Osallistumisvaiheessa karsitut eivät saa mitään.
Saako voittaja automaattisesti suunnittelusopimuksen?
Hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen voittajan tai voittajien kanssa. Palkintolautakunnan lausunto ei sido, mutta siitä poiketaan harvoin.