Ryhmittymä ja yhteistarjous
Ryhmittymässä useampi yritys jättää yhteisen tarjouksen julkiseen hankintaan. Vastuunjako, ryhmittymän edustaja ja käytännön hyödyt pk-yritykselle.
Päivitetty 5. syyskuuta 2026
Ryhmittymä eli tarjousyhteenliittymä on kahden tai useamman yrityksen tilapäinen yhteenliittymä, joka jättää yhteisen tarjouksen julkiseen hankintaan perustamatta yhteistä yhtiötä. Jokainen jäsen on sopimussuhteessa suoraan hankintayksikköön, ja yksi jäsenistä toimii ryhmittymän edustajana.
Miten se toimii
Hankintalaki (1397/2016) sallii ryhmittymänä tarjoamisen eikä hankintayksikkö saa vaatia ryhmittymältä tiettyä oikeudellista muotoa tarjousvaiheessa. Se voi kuitenkin edellyttää sopimuksen tekovaiheessa määrämuotoa, esimerkiksi yhtiön perustamista, jos se on sopimuksen toteuttamisen kannalta tarpeen ja jos asiasta on ilmoitettu tarjouspyynnössä etukäteen.
Suomessa ryhmittymän jäsenet vastaavat hankintayksikölle sopimuksen täyttämisestä yleensä yhteisvastuullisesti: jokainen vastaa koko sopimuksesta ja joutuu paikkaamaan toisen laiminlyönnin. Vastuun rajaaminen kunkin jäsenen omaan osuuteen on mahdollista vain, jos sopimusasiakirjat sen sallivat. Tarkista tämä ennen kuin sitoudut, sillä ero riskissä on suuri. Yhteisvastuu on hankintayksikölle houkutteleva, koska se saa yhden vastapuolen koko toimituksesta, mutta pienelle jäsenelle se voi tarkoittaa vastuuta kumppanin koko urakasta.
Kukin jäsen toimittaa oman soveltuvuusselvityksensä, käytännössä oman ESPD-lomakkeensa, ja soveltuvuutta arvioidaan ryhmittymän voimavarojen summana. Tarjouksen allekirjoittavat joko kaikki jäsenet tai valtuutettu edustaja. Edustaja koordinoi toteutusta ja toimii hankintayksikön yhteyspisteenä. Sama yritys ei pääsääntöisesti voi olla useassa ryhmittymässä samassa kilpailutuksessa eikä tarjota sekä yksin että ryhmittymässä, jos tarjouspyyntö kieltää sen.
Kansallinen kynnysarvo on tavara- ja palveluhankinnoissa 60 000 euroa ja rakennusurakoissa 150 000 euroa (verified 2026-09-05); ryhmittymä on mahdollinen kaiken kokoisissa hankinnoissa.
Mitä se merkitsee yritykselle
Ryhmittymä on pk-yritykselle yksi parhaista tavoista päästä julkisille markkinoille. Sen avulla voi tarjota kohteeseen, joka on yksin liian suuri tai liian monialainen: sähköurakoitsija ja putkiurakoitsija samaan talotekniikkaosaan, suunnittelutoimisto ja asentaja samaan toimitukseen, kaksi viheralan yritystä laajan alueen kattamiseen.
Laadi jäsenten kesken kirjallinen ryhmittymäsopimus, joka määrittelee työn- ja maksujen jaon, edustajan toimivallan, vakuutukset, salassapidon ja riitojen ratkaisun. Tarkista myös kumppaniesi tilanne: koko ryhmittymän tarjous hylätään, jos yhtä jäsentä koskee pakollinen poissulkemisperuste, kuten maksamattomat verot.
Esimerkki
Kaarniemen maakunta kilpailuttaa tienpidon urakan yhtenä kokonaisuutena, ennakoitu arvo 1 800 000 euroa kahdelle vuodelle. Kaksi keskisuurta maarakennusyritystä, joista kumpikaan ei yksin pysty kantamaan volyymia, muodostaa ryhmittymän. Toinen ottaa maanrakennuksen ja päällystyksen, toinen reunakivet, kuivatuksen ja liikennemerkit. Ne jättävät yhteisen tarjouksen ja voittavat kilpailun kahta valtakunnallista toimijaa vastaan.
Usein kysyttyä
Mitä eroa on ryhmittymällä ja alihankinnalla?
Ryhmittymässä jokainen jäsen on hankintayksikön sopimuskumppani ja saa maksun suoraan. Alihankkijalla on sopimus vain päätoimittajan kanssa.
Pitääkö ryhmittymää varten perustaa yhtiö?
Ei. Ryhmittymä on sopimusperusteinen ja tilapäinen, eikä sillä ole omaa oikeushenkilöllisyyttä. Jäsenten välinen sopimus riittää.
Vastaako edustaja aina kaikesta?
Yhteisvastuullisessa ryhmittymässä vastuu on kaikilla jäsenillä. Edustajan rooli on ensisijaisesti koordinoiva, ellei sopimuksessa ole muuta sovittu.