Optiot ja vaiheittain toteutettava hankinta
Suomessa vaiheittainen hankinta toteutetaan perushankintana ja optioina, joita tilaaja voi käyttää tai olla käyttämättä. Arvon laskenta, hinnat ja pk-vinkit.
Ensisijainen markkina: Suomi
Päivitetty 10. syyskuuta 2026
Suomen hankintalaissa (1397/2016) ei ole erillistä sopimustyyppiä vaiheittain toteutettavalle hankinnalle. Saman tuloksen tuottaa optioehto: hankintayksikkö kilpailuttaa kerralla perushankinnan, johon se sitoutuu, sekä yhden tai useamman option, jonka käyttämisestä se päättää myöhemmin. Näin koko hanke kilpailutetaan kerralla, vaikka sen loppuosan toteutuminen riippuu vielä rahoituksesta, luvasta tai välituloksesta.
Miten se toimii
Optioita voidaan käyttää rakennusurakoissa, tavara- ja palveluhankinnoissa. Optiosta on ilmoitettava hankintailmoituksessa ja kuvattava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti: mitä se sisältää, milloin se voidaan ottaa käyttöön ja millä hinnalla. Yritys sitoutuu tarjouksessaan koko kokonaisuuteen; hankintayksikkö sitoutuu vain perushankintaan.
Option käyttöönotto tapahtuu hankintayksikön nimenomaisella päätöksellä, joka annetaan tiedoksi sopimuskumppanille sopimuksessa sovitussa määräajassa. Jos optiota ei oteta käyttöön, korvausta ei makseta, ellei sopimuksessa ole erikseen sovittu odotusajan korvauksesta. Tällaiset ehdot eivät ole automaattisia, vaan ne on kirjattava asiakirjoihin.
Hankinnan ennakoitu arvo, joka ratkaisee menettelyn ja kynnysarvon, lasketaan kaikkien optioiden kanssa. Kansalliset kynnysarvot ovat tavara- ja palveluhankinnoissa 60 000 euroa ja rakennusurakoissa 150 000 euroa; EU-menettelyyn siirrytään rakennusurakoissa 5 404 000 eurosta. Hanke, jonka perusosa on vaatimaton mutta jonka kokonaisuus optioineen ylittää rajan, kuuluu siis ylemmän tason sääntelyyn. Optioiden käyttäminen ei ole sopimusmuutos, kunhan ne on kilpailutettu alun perin mukana. Jos hankintayksikkö haluaa jatkaa sopimusta ilmoitettujen optioiden jälkeen, kyseessä on uusi hankinta, joka on kilpailutettava erikseen.
Mitä se merkitsee yritykselle
Optiollinen hankinta lupaa työkuormaa useaksi vuodeksi mutta ilman takeita jatkosta. Kriittisin kohta on hinta: se lyödään lukkoon tarjousvaiheessa, vaikka optio voitaisiin käyttää vasta vuoden tai kahden kuluttua. Hinnantarkistus- tai indeksiehto on siksi välttämätön.
Tarkista myös option käyttöönoton määräaika, mahdolliset odotusajan korvaukset ja se, voiko tilaaja luopua optiosta ilman perustelua. Tarjouslomakkeella perushankinnan ja kunkin option hinnat ilmoitetaan erikseen: pidä huoli, että ne ovat keskenään johdonmukaiset, jottei tarjousta pidetä epätasapainoisena.
Esimerkki
Kaarniemen kuntayhtymä uusii kahdentoista kunnan katuvalaistuksen. Hankinta sisältää perusosan neljälle kiireisimmälle kunnalle, arvo 700 000 euroa, sekä kaksi 500 000 euron optiota, joiden käyttö riippuu valtionavustuksista. Kokonaisarvo 1 700 000 euroa jää rakennusurakoiden 5 404 000 euron EU-kynnysarvon alle, joten hankinta tehdään kansallisena menettelynä. Kilpailun voittaa kahdenkymmenen hengen sähköurakoitsija, ja ensimmäinen optio otetaan käyttöön vuotta myöhemmin.
Usein kysyttyä
Voiko tilaaja jättää optiot kokonaan käyttämättä?
Kyllä. Optio on oikeus, ei velvollisuus. Korvausta maksetaan vain, jos sopimuksessa on siitä nimenomainen ehto.
Voiko option hinnasta neuvotella myöhemmin?
Ei, ellei sopimuksessa ole hinnantarkistus- tai indeksiehtoa. Hinnat sidotaan kaikille osille sopimusta tehtäessä.
Mitä eroa on puitejärjestelyyn?
Optiollinen hankinta koskee etukäteen määriteltyjä ja hinnoiteltuja kokonaisuuksia. Puitejärjestely kattaa toistuvia tarpeita, joiden määrät ovat tuntemattomia.