Hinnantarkistus ja indeksiehto
Hinnantarkistus ja indeksiehto sovittavat hankinnan hinnan kustannusten muutokseen. Kiinteä ja tarkistettava hinta, kaavat ja indeksit.
Päivitetty 5. syyskuuta 2026
Hinnantarkistus tarkoittaa hankintasopimuksen hintojen muuttamista sopimuskauden aikana ennalta sovitun kaavan mukaan. Indeksiehto on tavallisin tapa toteuttaa se: hinta sidotaan julkiseen indeksiin, joka seuraa kustannustason kehitystä. Vaihtoehto on kiinteä hinta, joka pysyy muuttumattomana koko sopimuskauden ja siirtää kustannusriskin toimittajalle.
Miten se toimii
Hankintalaki (1397/2016) ei määrää hinnan muodosta, vaan se sovitaan sopimuksessa. Käytännössä kaikki lähtee tarjouspyynnöstä: siinä kerrotaan, onko hinta kiinteä koko sopimuskauden, kiinteä määräajan ja sen jälkeen tarkistettavissa, vai alusta asti indeksiin sidottu. Kaava, käytettävä indeksi, tarkistusväli ja mahdollinen kiinteä osuus kirjataan kaupallisiin sopimusehtoihin.
Suomessa käytetään yleisesti Tilastokeskuksen julkaisemia indeksejä: rakennuskustannusindeksiä, maarakennuskustannusindeksiä, kuluttajahintaindeksiä ja toimialakohtaisia ansiotasoindeksejä. Yleiset sopimusehdot, rakennusurakoissa YSE 1998 ja tavara- ja palveluhankinnoissa JYSE-ehdot, sisältävät perusmääräykset laskennasta ja siitä, miten toimitaan, kun indeksiluku julkaistaan viiveellä.
Tarkistus kohdistuu yksikköhintaluettelon tai kokonaishinnan erittelyn hintoihin, ja se lasketaan sovituin väliajoin, tavallisesti vuosittain tai neljännesvuosittain. Sopimuksessa voi olla myös kynnys, jonka alle jäävä muutos ei laukaise tarkistusta, sekä katto, jonka ylittyessä osapuolet neuvottelevat uudelleen.
Sopimuksen muuttaminen kesken kauden on mahdollista vain hankintalain sallimissa rajoissa. Ennalta sovittu, selkeä ja yksiselitteinen hinnantarkistusehto ei ole tällainen muutos, joten sen käyttäminen on turvallista molemmille osapuolille.
Mitä se merkitsee yritykselle
Hinnan muoto on keskeinen riskitekijä. Monivuotisessa kiinteähintaisessa sopimuksessa jokainen kustannusnousu jää sinun kannettavaksesi. Lue hintaehto ennen kuin lasket tarjouksesi ja varaa kiinteään hintaan realistinen puskuri tai kysy asiasta kilpailutuksen kysymysvaiheessa.
Tarkistettavassa sopimuksessa varmista, että indeksi vastaa todella kustannusrakennettasi: rakennuskustannusindeksi ei suojaa palveluyritystä, jonka kulut ovat pääosin palkkoja. Huolehdi myös siitä, että tarkistus tosiasiassa laskutetaan. Hankintayksiköt eivät aina sovella sitä oma-aloitteisesti, ja korotuskertoimen laskeminen ja merkitseminen laskulle on toimittajan tehtävä.
Puitejärjestelyissä ja muissa monivuotisissa sopimuksissa kannattaa vielä tarkistaa, koskeeko tarkistus kaikkia hintarivejä vai vain osaa niistä, ja mistä päivämäärästä perusindeksi lasketaan. Nämä kaksi yksityiskohtaa ratkaisevat, kuinka nopeasti korotus todella näkyy laskutuksessa.
Jos kustannukset nousevat poikkeuksellisesti eikä sopimus kata tilannetta, muutosneuvottelu on mahdollinen laissa säädetyissä rajoissa, mutta se ei ole koskaan oikeus.
Esimerkki
Maarakennusyritys voittaa Orivaaran kuntayhtymän katujen kunnossapidon puitejärjestelyn, enimmäisarvo 600 000 euroa neljälle vuodelle. Arvo ylittää rakennusurakoiden 150 000 euron kansallisen kynnysarvon (verified 2026-09-05). Sopimusehdot määräävät hinnat tarkistettaviksi neljännesvuosittain kaavalla, jossa on kiinteä osuus ja maarakennuskustannusindeksiin sidottu osuus. Bitumin hinnan noustessa jyrkästi yksikköhinnat seuraavat indeksiä ja kate säilyy. Naapurikunnassa kiinteähintaisen sopimuksen tehnyt kilpailija joutuu kantamaan nousun itse.
Usein kysyttyä
Mitä eroa on kiinteällä ja tarkistettavalla hinnalla?
Kiinteä hinta ei muutu sopimuskaudella. Tarkistettava hinta seuraa sovittua indeksiä ylös ja alas koko kauden ajan.
Voiko tarkistus laskea hintaa?
Kyllä. Kaava toimii molempiin suuntiin, ja indeksin lasku pienentää yksikköhintoja.
Voinko vaatia tarkistusta, jota sopimuksessa ei ole?
Et. Vain hankintayksikön hyväksymä, hankintalain sallima sopimusmuutos tai poikkeukselliset olosuhteet voivat johtaa muutokseen.