Tietopyyntö ja markkinakartoitus
Tietopyynnöllä hankintayksikkö kutsuu yritykset kertomaan ratkaisuistaan ennen kilpailutusta. Se ei ole tarjouskilpailu eikä sido kumpaakaan osapuolta.
Päivitetty 5. syyskuuta 2026
Tietopyyntö on ilmoitus, jolla hankintayksikkö kutsuu yritykset, järjestöt tai tutkimuslaitokset kertomaan kiinnostuksestaan tulevaan hankintaan tai hankkeeseen. Se ei käynnistä kilpailutusta. Vastaukset eivät ole tarjouksia eivätkä synnytä sopimusta kummallekaan osapuolelle.
Miten se toimii
Tietopyyntö ei ole hankintalain menettely vaan markkinakartoituksen väline, jonka laki nimenomaisesti sallii ennen hankintamenettelyn aloittamista. Hankintayksikkö kuvaa tarpeensa ja kysyy markkinoilta, millaisia ratkaisuja on olemassa, mitä ne suunnilleen maksavat ja miten tuleva kilpailutus kannattaisi rakentaa. Vastaukset auttavat kirjoittamaan realistisen tarjouspyynnön. Osallistuminen on vapaaehtoista, eikä siitä makseta korvausta.
Tietopyyntö julkaistaan tavallisesti Hilmassa omana ilmoituslajinaan, hankintayksikön verkkosivuilla tai sen sähköisessä kilpailutusjärjestelmässä. Siinä kerrotaan tausta, toivottu vastauksen sisältö ja määräaika, usein myös mahdollisuus markkinavuoropuheluun tai toimittajatapaamiseen.
Jos tietopyyntö johtaa julkiseen hankintaan, hankintayksikön on käynnistettävä varsinainen menettely — kansallinen tai EU-menettely arvon mukaan — ja se on avoin kaikille, ei vain vastanneille. Osallistuminen markkinakartoitukseen ei saa vääristää kilpailua: hankintayksikön on tasoitettava mahdollinen tietoetu jakamalla sama tieto kaikille tarjoajille.
Mitä se merkitsee yritykselle
Vastaaminen maksaa vähän ja tuo sinut hankintayksikön näkyviin ennen kilpailutusta. Se on oikea hetki kertoa, mikä on teknisesti realistista, ehdottaa pk-yrityksille sopivaa osiin jakamista, pitäviä aikatauluja tai mielekkäitä pätevyysvaatimuksia. Vastaa lyhyesti ja konkreettisesti: hankintayksikkö lukee kymmeniä vastauksia.
Ole varovainen liikesalaisuuksien kanssa: toimittamasi tiedot voivat päätyä tarjouspyyntöön ja siten kilpailijoillesi. Älä myöskään sekoita tietopyyntöä osallistumishakemukseen: vastaaminen ei takaa kutsua, eikä vastaamatta jättäminen sulje sinua pois mistään.
Esimerkki
Fontebrunan kaupunkiseutu julkaisee tietopyynnön kartoittaakseen toimijat, jotka pystyvät toimittamaan ja operoimaan 200 sähköpyörän yhteiskäyttöjärjestelmän. Yksitoista organisaatiota vastaa. Vastausten perusteella kaupunkiseutu kilpailuttaa ensin 150 000 euron pilottivaiheen kansallisella menettelyllä ja myöhemmin koko käyttöönoton EU-menettelyllä, molemmat avoimina kaikille.
Usein kysyttyä
Sitooko tietopyyntöön vastaaminen?
Ei. Kyse on kiinnostuksen ilmaisusta, jolla ei ole tarjouksen oikeusvaikutuksia eikä velvoitetta osallistua myöhempään kilpailutukseen.
Voiko hankinnan tehdä suoraan tietopyynnön jälkeen?
Ei julkista hankintaa. Suorahankinta edellyttää aina lain mukaista perustetta, eikä markkinakartoitus ole sellainen.
Mitä eroa on ennakkoilmoitukseen?
Ennakkoilmoitus on vakiomuotoinen virallinen ilmoitus, jolla on vaikutusta määräaikoihin. Tietopyyntö on vapaamuotoinen markkinakysely.
Estääkö markkinakartoitukseen osallistuminen myöhemmän tarjoamisen?
Ei lähtökohtaisesti. Hankintayksikön on tasoitettava mahdollinen tietoetu jakamalla sama aineisto kaikille. Tarjoajan poissulkeminen on viimesijainen keino, jos kilpailun vääristymää ei voida muuten poistaa.