Kunnan palvelujen käyttöoikeussopimus
Kunta voi antaa palvelun tuottamisen yritykselle käyttöoikeussopimuksella, jossa tuotto tulee palvelun käytöstä. Menettely, kesto, kynnysarvot ja pk-vinkit.
Ensisijainen markkina: Suomi
Päivitetty 10. syyskuuta 2026
Kun kunta antaa palvelun tuottamisen yritykselle ja siirtää sille toiminnan riskin, käytettävä sopimustyyppi on palveluja koskeva käyttöoikeussopimus: sopimus, jolla kunta, kuntayhtymä, hyvinvointialue tai valtion viranomainen siirtää palvelun tuottamisen yritykselle, joka saa vastikkeekseen oikeuden hyödyntää palvelua taloudellisesti ja kantaa palvelun kysyntään liittyvän riskin.
Miten se toimii
Käyttöoikeussopimuksiin sovelletaan hankintalain (1397/2016) omaa lukuaan, joka on menettelyltään joustavampi kuin tavallisten hankintasopimusten sääntely. Kunnassa päätöksenteko alkaa poliittisesta ratkaisusta: lautakunta tai valtuusto päättää, tuotetaanko palvelu omana työnä, oman yhtiön kautta vai ulkoistetaanko se. Vasta sen jälkeen kilpailutus käynnistyy.
Kansallinen kynnysarvo käyttöoikeussopimuksissa on 500 000 euroa ja EU-kynnysarvo 5 404 000 euroa; molemmat lasketaan koko sopimuskauden arvioidusta liikevaihdosta ilman arvonlisäveroa. Kynnysarvon ylittyessä hankintayksikkö julkaisee ilmoituksen Hilmassa, ja EU-kynnysarvon ylittyessä ilmoitus välittyy myös TEDiin. Hankintayksikkö saa itse muotoilla menettelyn kulun, kunhan se kohtelee tarjoajia tasapuolisesti ja noudattaa ilmoittamiaan sääntöjä. Neuvottelu tarjoajien kanssa on sallittua, kunhan hankinnan kohdetta tai vertailuperusteita ei muuteta olennaisesti.
Sopimuskausi mitoitetaan sen mukaan, kuinka pitkän ajan sopimuskumppani tarvitsee investointiensa ja kohtuullisen tuoton kattamiseen. Yli viiden vuoden sopimuksissa kestoa on erikseen perusteltava. Sopimus velvoittaa yleensä raportoimaan kunnalle vuosittain toiminnasta ja taloudesta. Jos kunta hoitaa palvelun omistamallaan sidosyksiköllä eli in house -yhtiöllä, kilpailutusta ei tarvita lainkaan, mutta sidosyksikön ulosmyynti markkinoille on rajattu.
Mitä se merkitsee yritykselle
Käyttöoikeussopimuksilla hoidetaan Suomessa muun muassa uimahalleja ja liikuntapaikkoja, kahvila- ja ravintolatoimintaa julkisissa tiloissa, leirintäalueita, satamapalveluja, pysäköintiä ja joukkoliikenteen yksittäisiä linjoja. Osa kohteista on suurten konsernien kokoluokkaa, mutta monet paikalliset kohteet sopivat pk-yritykselle tai yhdistykselle, joka tuntee alan.
Aikataulu on pitkä, usein vuosi ilmoituksesta sopimukseen, ja tarjous on käytännössä liiketoimintasuunnitelma: käyttäjämääräennuste, hinnoittelu, investoinnit, henkilöstö ja rahoitus. Varaudu neuvotteluihin useilla hinta- ja investointivaihtoehdoilla. Selvitä myös, siirtyykö nykyinen henkilöstö liikkeen luovutuksena, sillä se on vaihdostilanteissa tavallista.
Löydä yrityksellesi sopivia tarjouspyyntöjä
Esimerkki
Kaarniemen kaupunki antaa uimahallinsa ylläpidon kuudeksi vuodeksi käyttöoikeussopimuksella. Sopimuskauden arvioitu liikevaihto on 3 600 000 euroa, mikä ylittää kansallisen 500 000 euron kynnysarvon mutta alittaa EU-kynnysarvon, joten kaupunki julkaisee kansallisen ilmoituksen Hilmassa. Kolme tarjoajaa etenee neuvotteluihin. Sopimus tehdään neljänkymmenen hengen liikuntapaikkayhtiön kanssa, ja kaupunki maksaa vuosittaisen korvauksen koulujen vuoroista ja alennetuista asiakasryhmistä.
Usein kysyttyä
Mitä eroa on käyttöoikeussopimuksella ja hankintasopimuksella?
Käyttöoikeussopimuksessa tuotto tulee palvelun käytöstä ja yritys kantaa kysyntäriskin. Hankintasopimuksessa hankintayksikkö maksaa suoraan sovitun hinnan.
Voiko kunta maksaa korvausta sopimuskumppanille?
Kyllä. Palveluvelvoitteista voidaan maksaa korvausta, kunhan yritykselle jää todellinen osa toiminnallisesta riskistä. Muuten sopimus katsotaan hankintasopimukseksi.
Kuka päättää valinnasta?
Kunnassa päätöksen tekee toimivaltainen viranhaltija tai lautakunta hankintasäännön mukaan. Päätös on perusteltava ja annettava tiedoksi kaikille tarjoajille.