Vakuus ja takuuajan vakuus
Julkisissa hankinnoissa toimittaja antaa vakuuden sopimusvelvoitteistaan ja erillisen takuuajan vakuuden. Muodot, kustannus, vapautus ja kassavirta.
Ensisijainen markkina: Suomi
Päivitetty 10. syyskuuta 2026
Vakuus on toimittajan hankintayksikölle antama vakuutus siitä, että sopimusvelvoitteet täytetään: se kattaa viivästykset, virheet ja sopimuksen purkautumisesta aiheutuvat kustannukset. Takuuajan vakuus on pienempi vakuus, joka jää voimaan luovutuksen jälkeen ja turvaa takuuaikana ilmenevien virheiden korjaamisen. Suomessa vakuus annetaan lähes aina pankkitakauksena tai vakuutusyhtiön takauksena, ei pidättämällä osaa maksuista.
Miten se toimii
Hankintalaki (1397/2016) ei säädä vakuuksista, vaan ne perustuvat sopimusehtoihin. Sopimusasiakirjoissa määrätään, vaaditaanko vakuutta, kuinka suuri se on, missä muodossa se annetaan ja milloin se vapautuu. Yleiset sopimusehdot — rakennusurakoissa YSE 1998, tavara- ja palveluhankinnoissa JYSE-ehdot — sisältävät vakiomääräykset, joita hankintayksikkö voi täsmentää.
Rakennusurakoissa vakuus jaetaan tyypillisesti kahteen osaan: rakennusajan vakuuteen, joka on selvästi suurempi prosenttiosuus urakkahinnasta, ja takuuajan vakuuteen, joka on pienempi ja voimassa takuuajan, yleensä kaksi vuotta vastaanotosta. Tarkat prosentit ja voimassaoloajat lukevat urakkaohjelmassa tai sopimusluonnoksessa, ja ne vaihtelevat hankintayksiköittäin.
Tavara- ja palveluhankinnoissa vakuutta vaaditaan harvemmin, lähinnä pitkissä tai kriittisissä sopimuksissa. Vakuuden antaa pankki, vakuutusyhtiö tai takausyhtiö, joka arvioi yrityksen taloudellisen tilanteen ennen sitoumustaan. Vakuus voidaan myös antaa rahatalletuksena, mikä on kassavirran kannalta raskain vaihtoehto. Vastaava vakuus vaaditaan usein myös ennakkomaksua vastaan, jolloin sen määrä vastaa maksettua ennakkoa ja se pienenee sitä mukaa kuin toimituksia tehdään.
Mitä se merkitsee yritykselle
Vakuus maksaa: pankki perii provision, joka on vuosittainen prosenttiosuus takauksen määrästä, ja vakuus sitoo yrityksen luottolimiittiä. Ota kustannus mukaan hinnoitteluun jo tarjousvaiheessa, sillä sitä ei saa jälkikäteen takaisin.
Tarkista sopimusehdoista vakuuden suuruus, muoto ja vapautumisen ajankohta ennen kuin jätät tarjouksen. Selvitä myös pankkisi kanssa etukäteen, saatko takauksen ja millä ehdoilla: uudelle tai nopeasti kasvavalle yritykselle tämä on todellinen pullonkaula, joka kannattaa hoitaa ennen kuin voitto tulee.
Muista lopuksi vapauttaa vakuus. Takuuajan päätyttyä pyydä hankintayksiköltä kirjallinen ilmoitus siitä, ettei vaatimuksia ole, ja toimita se pankille. Muuten provisio juoksee turhaan.
Löydä yrityksellesi sopivia tarjouspyyntöjä
Esimerkki
Puusepänliike voittaa Ahvenlahden kunnan yläkoulun sisustusurakan sisäpuolisista puutöistä, arvo 240 000 euroa. Arvo ylittää rakennusurakoiden 150 000 euron kansallisen kynnysarvon, joten hankinta on kilpailutettu Hilma-ilmoituksella. Sopimus edellyttää rakennusajan vakuuden koko urakan ajaksi ja pienemmän takuuajan vakuuden kahdeksi vuodeksi. Yritys hankkii molemmat pankkitakauksina ja saa maksuerät täysimääräisinä. Takuuajan päätyttyä ilman huomautuksia se pyytää vakuuden vapauttamista ja saa takauksen päätettyä.
Usein kysyttyä
Onko vakuus pakollinen?
Ei. Hankintayksikkö päättää siitä sopimusehdoissa. Rakennusurakoissa vakuus on lähes aina, palveluissa ja tavarahankinnoissa harvemmin.
Voiko vakuuden muodon valita itse?
Yleensä kyllä sopimusehtojen rajoissa: pankkitakaus, vakuutusyhtiön takaus tai rahatalletus. Pankkitakaus on tavallisin ja kassavirran kannalta paras.
Mitä jos hankintayksikkö ei vapauta vakuutta ajallaan?
Vaadi vapautusta kirjallisesti. Jos huomautuksia ei ole esitetty, vakuus on vapautettava, ja aiheeton viivytys voi johtaa korvausvastuuseen.