Elinkaarimalli
Elinkaarimallissa yksi sopimuskumppani suunnittelee, rakentaa, rahoittaa ja ylläpitää kohteen palvelumaksua vastaan. Edellytykset, riskit ja pk-yrityksen rooli.
Päivitetty 5. syyskuuta 2026
Elinkaarimalli on hankintasopimus, jossa yksi sopimuskumppani vastaa kohteen suunnittelusta, rakentamisesta, osittain tai kokonaan sen rahoituksesta sekä ylläpidosta ja kunnossapidosta pitkän sopimuskauden ajan. Tilaaja maksaa palvelumaksua koko kaudelta. Suomen hankintalaissa (1397/2016) ei ole ranskalaisen kumppanuussopimuksen kaltaista omaa sopimustyyppiä: elinkaarihanke on tavallinen hankintasopimus, jonka sisältö vain kattaa koko elinkaaren.
Miten se toimii
Koska malli yhdistää tehtäviä, jotka tavallisesti kilpailutetaan erikseen, ja siirtää maksut vuosikymmenten päähän, tilaajan on perusteltava valintansa huolellisesti. Käytännössä tehdään vertailulaskelma perinteiseen toteutukseen nähden sekä arvio siitä, kestääkö talousarvio pitkäaikaisen maksusitoumuksen. Kunnissa päätöksen tekee valtuusto, koska sitoumus ulottuu useiden valtuustokausien yli. Mallin lupaus on, että sama toimija, joka ylläpitää kohdetta kaksikymmentä vuotta, suunnittelee ja rakentaa sen kestävämmäksi kuin toimija, jonka vastuu päättyy takuuajan jälkeen.
Kilpailutus tehdään tavanomaisilla menettelyillä. Kilpailullinen neuvottelumenettely ja neuvottelumenettely ovat yleisimmät, koska kokonaisuus on monimutkainen. Sopimuskumppani on tyypillisesti hankeyhtiö, jonka takana on rakennusliike, sijoittajia ja rahoittajia. Se kantaa rakentamisen ja ylläpidon riskin, ja palvelumaksua voidaan leikata, jos sovitut palvelutasot eivät täyty. Toisin kuin käyttöoikeussopimuksessa, kumppani ei kanna kysyntäriskiä: maksun suorittaa julkinen tilaaja, ei loppukäyttäjä.
Kynnysarvot ovat samat kuin muissa hankinnoissa: kansallinen kynnysarvo on rakennusurakoissa 150 000 euroa (verified 2026-09-05) ja EU-kynnysarvo 5 404 000 euroa, joten elinkaarihankkeet ovat käytännössä aina EU-menettelyjä.
Mitä se merkitsee yritykselle
Elinkaarimallilla on Suomessa toteutettu moottoriteitä, kouluja, päiväkoteja, uimahalleja ja katuvalaistusta. Pk-yritys ei ole näissä sopimuskumppani, koska rahoitusvaatimus on liian suuri, mutta hankkeen työstä valtaosa tehdään alihankintana tai ryhmittymän jäsenenä.
Rakennus-, talotekniikka- ja kiinteistöpalvelualan pk-yritykselle pääsy kulkee siis hankeyhtiön kautta. Seuraa oman alueesi elinkaarihankkeiden ilmoituksia Hilmassa ja ota yhteyttä todennäköisiin tarjoajiin ajoissa: alihankintakokonaisuudet ja pk-yrityksiä koskevat sitoumukset neuvotellaan ennen tarjousten jättämistä. Pitkä ylläpitojakso on pienelle yritykselle poikkeuksellisen vakaa tulovirta, mutta se edellyttää kykyä sitoutua palvelutasoihin ja sanktioihin vuosiksi eteenpäin.
Esimerkki
Kaarniemen maakunta rakennuttaa neljä yläkoulua kahdenkymmenenviiden vuoden elinkaarisopimuksella, arvo 180 000 000 euroa, kilpailullisen neuvottelumenettelyn jälkeen. Sopimuskumppani sitoutuu teettämään merkittävän osan rakentamisesta ja ylläpidosta alueen pk-yrityksillä. Kolmenkymmenenviiden hengen lämmitys- ja ilmanvaihtoyritys saa kahden koulun talotekniikan huollon koko sopimuskaudeksi, mikä vastaa noin viidennestä sen liikevaihdosta ja vakauttaa sen työllistämistä.
Usein kysyttyä
Mitä eroa on käyttöoikeussopimukseen?
Elinkaarimallissa tilaaja maksaa palvelumaksun eikä kumppani kanna kysyntäriskiä. Käyttöoikeussopimuksessa tuotto tulee palvelun käytöstä ja riski jää yritykselle.
Miksi tilaajat käyttävät mallia?
Investoinnin rahoitus jakautuu vuosille, rakentamisen ja ylläpidon riskejä siirtyy kumppanille ja tilaajalla on yksi vastuutaho koko elinkaaren ajan.
Voiko pk-yritys olla sopimuskumppani?
Teoriassa kyllä, käytännössä lähes ei koskaan rahoitusvaatimusten vuoksi. Pk-yritysten paikka on alihankinnassa ja ryhmittymissä.