Hankinnasta ilmoittaminen
Hankinnasta ilmoittaminen kattaa kaikki hankinnan viralliset ilmoitukset: ennakkoilmoitus, hankintailmoitus, korjaus ja jälki-ilmoitus. Lajit ja kynnysarvot.
Päivitetty 5. syyskuuta 2026
Hankinnasta ilmoittaminen on yleiskäsite kaikille virallisille ilmoituksille, jotka hankintayksikkö julkaisee hankinnastaan ostoaikeesta sopimuksen tekemiseen. Hankintailmoitus on niistä tunnetuin, mutta lajeja on useita, ja kullakin on oma tehtävänsä sopimuksen elinkaaressa.
Miten se toimii
Hankintalaki asettaa avoimuuden yhdeksi perusperiaatteeksi ja rakentaa sen varaan ilmoitusvelvollisuudet. Kaikki ilmoitukset tehdään samaan kanavaan, Hilmaan, joka välittää EU-hankinnat TED-tietokantaan.
Ennakkoilmoitus kertoo kuukausia etukäteen tulevista hankinnoista. Hankintailmoitus avaa kilpailutuksen, kansallisena tai EU-lomakkeella. Korjausilmoitus muuttaa tai täydentää jo julkaistua ilmoitusta, esimerkiksi siirtää määräaikaa. Suorahankintailmoituksella hankintayksikkö kertoo aikovansa tehdä sopimuksen ilman kilpailutusta, jolloin muutoksenhaku on mahdollista ennen sopimusta. Jälki-ilmoitus kertoo voittajan ja sopimuksen arvon. Sopimusmuutosilmoituksella julkaistaan merkittävät muutokset sopimuskauden aikana. Käyttöoikeussopimuksilla on omat ilmoituslajinsa. EU-hankinnoissa lomakkeet ovat vakiomuotoisia koko unionissa, mikä tekee eri maiden ilmoituksista vertailukelpoisia ja koneluettavia.
Kanavat seuraavat kynnysarvoja. Kansallisten kynnysarvojen alle jäävissä pienhankinnoissa ilmoitusvelvollisuutta ei ole, joskin Hilmaan voi julkaista vapaaehtoisesti. Kansallisen kynnysarvon ylittyessä (60 000 euroa tavarat ja palvelut, 150 000 euroa rakennusurakat, 400 000 euroa sosiaali- ja terveyspalvelut, 500 000 euroa käyttöoikeussopimukset, verified 2026-09-05) kansallinen ilmoitus on pakollinen. EU-kynnysarvoista alkaen ilmoitus tehdään EU-lomakkeella ja päätyy TED-tietokantaan.
Mitä se merkitsee yritykselle
Jokaisella ilmoituslajilla on pk-yritykselle oma käyttönsä. Ennakkoilmoituksilla ennakoit ja ehdit valmistautua ennen kilpailutusta. Hankintailmoitukset ovat seurannan ydin. Korjausilmoitukset on luettava heti, sillä ne voivat muuttaa laajuutta tai aikataulua. Jälki-ilmoitukset, jotka usein sivuutetaan, kertovat kuka voittaa mitäkin ja millä hinnalla — ja milloin sopimukset palaavat kilpailutukseen.
Toimiva seuranta kattaa siis kaikki ilmoituslajit, ei vain hankintailmoituksia. Käytännössä se tarkoittaa hakuehtojen asettamista kerran ja niiden ylläpitoa, ei jokaisen ilmoituksen lukemista käsin.
Esimerkki
Valkokosken vuokrataloyhtiö julkaisee tammikuussa ennakkoilmoituksen kiinteistöjensä lämmitysjärjestelmien uusimisesta. Huhtikuussa hankintailmoitus ilmestyy Hilmaan ja TED-tietokantaan, ennakoitu arvo 2 500 000 euroa. Toukokuussa korjausilmoitus siirtää tarjousten määräaikaa kymmenellä päivällä. Syyskuussa jälki-ilmoitus kertoo voittajan ja sopimuksen arvon. Yhtiötä seurannut LVI-yritys on saanut valmistautua useita kuukausia.
Usein kysyttyä
Onko ilmoitus pakollinen kaikissa hankinnoissa?
Ei. Kansallisten kynnysarvojen alle jäävät pienhankinnat voidaan tehdä ilman ilmoitusta, samoin laissa säädetyt suorahankinnat.
Mistä ilmoitukset löytyvät maksutta?
Hilmasta ja TED-tietokannasta sekä hankintayksiköiden kilpailutusjärjestelmistä. Scoutee-tyyppinen palvelu voi koota nämä lähteet ja hälyttää olennaisista ilmoituksista.
Julkaistaanko jälki-ilmoitus aina?
EU-hankinnoista kyllä, samoin kansallisen kynnysarvon ylittävistä sosiaali- ja terveyspalveluista ja käyttöoikeussopimuksista. Muissa kansallisissa hankinnoissa se on vapaaehtoinen.
Mitä tehdä, jos ilmoitus ja tarjouspyyntö ovat ristiriidassa?
Kysy asiasta kysymysaikana. Hankintayksikkö korjaa ristiriidan korjausilmoituksella tai vastauksella, joka annetaan kaikille tarjoajille samanaikaisesti.